Maailmanlaajuisesti yksi terveydenhuollon haasteista on päivystyspoliklinikoiden käytön lisääntyminen, mikä aiheuttaa päivystyspoliklinikoiden ylikuormittuneisuutta. Ylikuormitusta aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa entistä sairaammat potilaat, ikääntyvä väestö, puutteet henkilöstöresursseissa, virheelliset hoitoon ohjaukset, jatkohoitopaikkojen huono saatavuus sekä potilaiden lisääntyneet sosiaaliset tarpeet. Päivystyspoliklinikoiden ylikuormituksen hallinnassa keskeistä on potilaiden onnistunut hoidon tarpeen arviointi. Tämän avulla potilasmäärästä saadaan hallitumpaa (Yi ym., 2024).
Joulukuussa 2024 valmistuneessa kirjallisuuskatsauksena toteutetussa kandidaatintutkielmassani tutkin hoitotyön päätöksentekoa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä hoidon tarpeen arvioinnissa ja potilaan läpimenoprosessissa päivystyspoliklinikalla. Potilaan läpimenoprosessilla tutkielmassa tarkoitettiin vaiheita, joita päivystyspoliklinikalla ovat saapuminen päivystyspoliklinikalle, hoidon tarpeen arviointi, tarvittavat tutkimukset ja hoito sekä jatkohoitoon siirtyminen (Castrén ym., 2008). Ylikuormitustekijät aiheuttavat häiriöitä potilaiden läpimenoprosessissa päivystyspoliklinikalla. Hidastunut läpimenoprosessi aiheuttaa tyytymättömyyttä sekä potilaissa että hoitohenkilöstössä. (Sharma ym., 2020)
Tutkielman tulokset antoivat viitteitä siitä, että onnistunut hoidon tarpeen arviointi oli yhteydessä potilaiden onnistuneeseen läpimenoon. Läpimenon onnistumista tukevia tekijöitä tunnistettiin kuusi: 1) jatkuva triage, 2) resurssien ja ajanhallinta, 3) hoitajien viestintätaidot, 4) tiedonkeruu, 5) hoitajien tietotaito sekä 6) henkilöstöjohtaminen. Jatkuva triage mahdollisti potilaiden oikea-aikaisen hoidon, kun taas resurssien ja ajanhallinnan avulla varmistettiin tarvittavien konkreettisten resurssien saatavuus. Viestintätaidot ja tiedonkeruu auttoivat hoitajia ymmärtämään potilaiden tarpeita. Olennaista oli myös hoitajien tietotaito ja henkilöstöjohtaminen, jotka olivat yhteydessä hoitajien onnistuneeseen sijoitteluun päivystyksen potilastilanteen mukaisesti.
Tutkielmassa tunnistettiin myös seitsemän potilaasta riippumatonta tekijää, jotka olivat yhteydessä hoitajien päätöksentekoon hoidon tarpeen arvioinnissa. Näistä tekijöistä hoitajista lähtöisin olevia olivat 1) hoitajien kriittinen ajattelu, 2) hoitajien itseluottamus ja intuitio, 3) hoitajien työkokemus ja koulutus sekä 4) hoitajien hyvinvointi. Muut tunnistetut tekijät hoitajien päätöksenteon taustalla olivat 5) potilasturvallisuus, 6) toisten tuki ja yhteistyö sekä 7) aikapaine ja potilaiden saapumistapa. Tulokset viittaavat siihen, että säännöllinen koulutus vahvisti hoitajien onnistunutta hoidon tarpeen arviointia ja ehkäisi hoitovirheitä. Potilasturvallisuus parani, kun resurssit kohdennettiin oikea-aikaisesti. Sen sijaan aikapaine, samanaikaiset potilaat ja potilaiden saapumistapa heikensivät päätöksentekoa ja johtivat virheelliseen potilaiden sijoitteluun päivystyksessä.
Tutkielman tulokset olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa (Benjamin & Wolf, 2022; Murphy ym., 2014; Sharma ym., 2020). Yhtenä ratkaisuna potilaiden läpimenoprosessin haasteisiin tunnistettiin käytettävissä olevien resurssien tunnistaminen ja niiden tehostaminen. Hoitotyön erilaisten roolien tuoman tiedon ja taidon parempi hyödyntäminen voisi sujuvoittaa erilaisia hoitoprosesseja. Potilaan läpimenoprosessi päivystyspoliklinikalla on hoitajavetoista ja hoitajien työskentely perustuu potilasturvallisuuden säilyttämiseen. Potilasturvallisuuden toteutuminen on yhteydessä hoitajien päätöksentekoon ja muuttuu suhteessa tilanteisiin. Uuden hoitotyön roolin kehittämisen kautta, pystyttäisiin päivystyspoliklinikalla paremmin keskittymään potilasvirtojen hallintaan. Lisäksi hoitajien säännöllinen koulutus ja uusi hoitotyön rooli voisivat selkeyttää potilaan läpimenoprosessia ja nopeuttaa hoitajien päätöksentekoa.
Lähteet
Benjamin, E. (2024). The work of patient flow management: A grounded theory study of emergency nurses. International Emergency Nursing, 74. https://doi.org/10.1016/j.ienj.2024.101457
Benjamin, E., & Jacelon, C. (2022). An analysis of the concept of patient flow management. Nursing Forum, 57(3). https://doi.org/10.1111/nuf.12681
Benjamin, E., & Wolf, L. A. (2022). ”Nurses are every bit of the flow:” Emergency department nurses’ conceptualization of patient flow management. Nursing Forum, 57(6). https://doi.org/10.1111/nuf.12834
Castrén, M., Aalto, S., Rantala, E., Sopanen, P., & Westergård, A. (2008). Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle. WSOY.
Sharma, S., Rafferty, A. M., & Boiko, O. (2020). The role and contribution of nurses to patient flow management in acute hospitals: A systematic review of mixed methods studies. International Journal of Nursing Studies, 110. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2020.103709
Murphy, S. O., Barth, B. E., Carlton, E. F., Gleason, M., & Cannon, C. M. (2014). Does an ED Flow Coordinator Improve Patient Throughput? Journal of Emergency Nursing, 40(6). https://doi.org/10.1016/j.jen.2014.03.007
Wolf, L., Delao, A., Simon, C., Clark, P., & Burchill, C. N. (2024). Ensuring Throughput: Development and Validation of Charge Nurse Competencies for United States. Emergency Care Settings. Journal of Emergency Nursing, 50(4). https://doi.org/10.1016/j.jen.2024.02.009’
Kuvalähde: https://pixabay.com/fi/illustrations/sairaala-klinikka-tohtori-6827347/
Riina Lehtinen
Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos
Kirjoittaja on terveystieteiden maisteriopiskelija Turun yliopistossa ja sairaanhoitaja (AMK). Hän tekee tällä hetkellä pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelmaa sairaalan virtauskoordinaattorin työnkuvasta.
rsleht@utu.fi