Innovointi on prosessi, jossa luodaan ja toteutetaan uusia ideoita, menetelmiä, tuotteita tai palveluita, tuottaen arvoa positiivisen muutoksen, parannusten tai edistyksen muodossa. Lisäksi se voi tarkoittaa olemassa olevan tiedon tai ratkaisujen uudenlaista hyödyntämistä tai kehittämistä. (1) Innovointi on keskeinen keino luoda kestävämpää tulevaisuutta, sillä sen avulla voidaan mm. parantaa tehokkuutta, hyödyntää resursseja entistä paremmin ja löytää ratkaisuja nykypäivän monimutkaisiin haasteisiin. Innovoinnin potentiaalin taustalla on monia syitä, mutta joinakin tärkeimpinä elementteinä voitaneen mainita monialaisuus, luovuus, nopea oppiminen ja iterointi. Innovointi edellyttää sitä toteuttavilta ihmisiltä ja organisaatioilta tietynlaista ketteryyttä, rohkeutta ja vapautta. Innovointi on otollisempaa monialaisessa ja matalahierarkisessa organisaatiorakenteessa, mitkä voivat olla monille organisaatioille vielä vieraita ajatuksia (2). Organisaatioiden lisäksi ravistelua kaipaavat myös yksilöt: innovointi vaatii usein totutuista ajattelumalleista irti päästämistä, luovaa ajattelua ja uskallusta haastaa vallitsevat työskentelytavat ja -rakenteet. Innovointia voi kuitenkin opetella ja siten vahvistaa organisaatioiden kykyä omaksua innovointiin kannustava ja sen mahdollistava työkulttuuri.

Innovoida voi alalla kuin alalla, mutta pohdimme aihetta hoitotieteen laitoksella etenkin terveyden edistämisen näkökulmasta. Yksi monista potentiaalia osoittavista alueista on terveysteknologia. Se on myös alue, jossa monialaisuuden tärkeys korostuu: yhteistyö teknisten asiantuntijoiden, lääkäreiden, ja muiden alojen osaajien kanssa on välttämätöntä laadukkaiden terveysteknologisten ratkaisujen luomiseksi. Monipuolisen osaamisen yhteen tuomisen lisäksi eri näkökulmista katsominen voi vahvistaa innovaatioita, kun ideat altistetaan eri tavalla ajattelevien ja eri ympäristöissä ja realiteeteissa toimivien ihmisten palautteelle ja kehitysideoille. Näihin ajatuksiin perustui myös hoitotieteen laitoksella syksyllä pilotoimamme opintojakso Health innovations – from ideas to impact in device development.

Opintojakso rakentui kansainvälisessä yhteistyössä, osana opetushallituksen vuosina 2022−2023 rahoittamaa Maendeleo-projektia. Mukana olleet yliopistot – Moi University (Kenia), University of the Western Cape (Etelä-Afrikka) sekä Turun yliopisto – jakoivat projektin alusta asti yhteisen kiinnostuksen monialaisen yhteistyön ja terveysteknologian edistämiseen. Opintojakso oli kahden opintopisteen laajuinen, verkossa järjestetty kokonaisuus, joka toimi johdantona terveysteknologisten laitteiden kehittämiseen, muotoiluajattelu-metodologiaa (eng. design thinking) hyödyntäen. Opintojakso oli avoinna yhteistyöyliopistojen opiskelijoille ja siihen osallistui noin 20 opiskelijaa pääosin hoitotyön, hoitotieteen, lääketieteen sekä teknologian aloilta. Pilottitoteutuksessa teemaksi valittiin elvytys, johon liittyen opiskelijat pyrkivät keksimään uusia innovaatioita kansainvälisissä, monialaisissa ryhmissä. Esimerkkinä hyödynnettiin Maendeleo-yhteistyönkin liikkeelle sysännyttä ResuGloves-projektia, jossa paineluelvytyksen tueksi on kehitetty älykäsine, jonka sensorit antavat palautetta elvyttäjälle laadukkaan ja tehokkaan elvytyksen varmistamiseksi.

Yksi opintojakson merkittävimmistä tavoitteista oli, että opiskelijat ymmärtävät innovoinnin tärkeyden ja oppivat keinoja innovointiin. Opintojaksolla hyödynnetty muotoiluajattelu on prosessina omiaan tukemaan innovointia myös terveysalalla, jossa monialaisesta kehittämisestä ja ihmislähtöisestä ajattelusta olisi kiistatta hyötyä. Muotoiluajatteluun liittyvää koulutusta on järjestetty laitoksellamme jo aiemmin, hyvin tuloksin. Jos aihe kiinnostaa, on keväällä 2024 alkamassa uusi aiheeseen liittyvä opintojakso, Design Thinking for Health and Social Care. Opintojaksojemme avulla pyrimme antamaan tulevaisuuden terveysalan osaajille yhä parempia valmiuksia kehittää terveydenhuoltoa innovatiivisesti ja ihmislähtöisesti.  

Maiju Kuusniemi

Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Kirjoittaja on projektiasiantuntija ja taiteen maisteri, joka on kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin.

Lähteet:

1. Pattan, R. 10.10.2023. The Power of Innovation: Exploring its Advantages and Disadvantages. Medium. Viitattu 12.12.2023. Saatavilla: https://medium.com/@reshma.pattan769/the-power-of-innovation-exploring-its-advantages-and-disadvantages-30dbde3a4d2b
2. Clark, T. 23.8.2022. Don’t Let Hierarchy Stifle Innovation. Harvard Business Review. Viitattu 12.2.2023. Saatavilla: https://hbr.org/2022/08/dont-let-hierarchy-stifle-innovation