Ylipainoisten (BMI ≥ 25) ja merkittävästi ylipainoisten eli lihavien (BMI ≥ 30) synnyttäjien osuus on Suomessa ja muissa länsimaissa kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä lähes puolet synnyttäjistä Suomessa on ylipainoisia ja viidesosa lihavia. Lihavuuteen liittyy paljon negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa yleisesti. Lihavuuden stigma on läsnä myös äitiyshuollon kohtaamisissa ja se ilmenee syrjintänä, ennakkoluuloina ja syyllistävänä kohteluna, jota synnyttäjät saattavat kohdata ylipainonsa vuoksi. Lihavuus nähdään ensisijaisesti vakavana riskinä äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveydelle.

Lihavuuden stigma voi olla yhtä haitallista kuin itse ylipaino. Stigma ja siitä johtuva epäasiallinen ja syyllistävä kohtelu äitiyshuollossa voivat pahimmillaan lisätä tunneperäistä syömistä ja painonnousua, heikentää terveydenhuoltoon hakeutumista ja hoitoon sitoutumista. Stigma voi heikentää kokemusta myönteisestä raskausajasta ja synnytyksestä sekä lisätä riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Huonot kokemukset raskausajasta ja synnytyksestä voivat puolestaan heikentää syntyvyyttä.

Raskaus ja lapsen syntymä ovat emotionaalisesti herkkää aikaa, jolloin ammattilaisilta saatu tuki ja kunnioittava kohtaaminen korostuvat. Äitiyshuollon ammattilaiset tarvitsevat vahvempaa osaamista ja parempia työkaluja lihavuuden stigman vähentämiseksi. Keväällä julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa tuodaan esille viisi keinoa lihavuuden stigman vähentämiseksi yhteiskunnassa. Näillä keinoilla voidaan mielestäni edistää myös ylipainoisten ja lihavien synnyttäjien yhdenvertaista kohtaamista äitiyshuollossa ja parantaa heidän raskaus- ja synnytyskokemuksiaan:

1. Lakiin tai yhteiskunnallista toimintaa ohjaaviin suosituksiin kirjataan ihmisen koko tai paino osaksi yhdenvertaisuutta.
2. Tuotetaan lisää tutkimustietoa lihavuuden stigmasta ja sen vähentämisestä sekä kootaan tieto helposti löydettävään ja luotettavaan paikkaan.
3. Lihavuuden stigmaa käsitellään eri alojen perus- ja täydennyskoulutuksessa. 
4. Ammattilaiselle tulee olla keinoja ja paikkoja toteuttaa henkilökohtaista arvotyöskentelyä lihavuuteen liittyen.  
5. Laaditaan eettiset ohjeet ja kuvapankki vastuulliseen lihavuusviestintään.

jaana.m.lojander(at)utu.fi

Lähteet

Christenson A, Torgerson J, Hemmingsson E. 2020.Attitudes and beliefs in Swedish midwives and obstetricians towards obesity and gestational weight management. BMC Pregnancy Childbirth 20(1):755. doi: 10.1186/s12884-020-03438-1  

Crane, J. M., Murphy, P., Burrage, L., & Hutchens, D. 2013. Maternal and perinatal outcomes of extreme obesity in pregnancy. Journal of obstetrics and gynaecology Canada : JOGC = Journal d’obstetrique et gynecologie du Canada : JOGC, 35(7), 606–611. https://doi-org.ezproxy.utu.fi/10.1016/S1701-2163(15)30879-3   

Duodecim Terveyskirjasto. Lihavuus ja raskaus. 2020. Saatavilla osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/odk00043

Nagpal TS, Liu RH, Gaudet L, Cook JL, Adamo KB. 2020.Summarizing recommendations to eliminate weight stigma in prenatal health care settings: A scoping review. Patient Educ Couns.103(11):2214-2223. doi: 10.1016/j.pec.2020.06.017.  

Puhl RM, Lessard LM, Himmelstein MS, Foster GD. 2021. The roles of experienced and internalized weight stigma in healthcare experiences: Perspectives of adults engaged in weight management across six countries. PLoS ONE 16(6): e0251566. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0251566  

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022. Saatavilla osoitteessa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147689/Perinataalitilasto%20%e2%80%93%20synnytt%c3%a4j%c3%a4t%2c%20synnytykset%20ja%20vastasyntyneet%202022.pdf?sequence=8&isAllowed=y 

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2023. Selvitys: Lihavuuden stigmaa voidaan vähentää viidellä toimenpiteellä. Saatavilla osoitteesta https://stm.fi/-//10616/selvitys-lihavuuden-stigmaa-voidaan-vahentaa-viidella-toimenpiteella