Saksan kieli, Turun yliopisto

Schlagwort: Juhlaluento

Saksan kielen juhlaluento 2023 – Festvorlesung der deutschen Sprache 2023 

Auf Deutsch siehe unten! 

Keskiviikkona 11. lokakuuta järjestettiin saksan kielen neljäs juhlaluento. Luennon aloitti saksan kielen professori Minna Maijala, joka esitteli yleisölle vuoden 2023 juhlaluennon pitäjän, kaimansa Minna Ålanderin.  Ålander oli puhumassa aiheesta Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander on lukenut koulussa pitkän saksan sekä ollut lukioaikana Saksassa vaihdossa. Myöhemmin hän suoritti Bonnin yliopistossa kandidaatin tutkintonsa ja yhteisen maisteritutkinnon Berliinin ja sen lähialueen eri yliopistoissa. 

Suomen ja Ruotsin hakiessa Nato-jäsenyyttä, Ålander työskenteli Saksan kansainvälisten ja turvallisuusasioiden instituutissa (SWP). Hän oli ainoa henkilö Berliinissä, joka tiesi hieman enemmän jäsenyyden merkityksestä, joten hän päätyi antamaan useita haastatteluja asian tiimoilta. Tätä kautta Ålander päätyi lopulta tutkijaksi Ulkopoliittiseen instituuttiin, vaikkei hän varsinaisesti tällaiseen koskaan tähdännyt. Ålander itse sanoi vitsikkäästi, että Saksa ikään kuin valitsi hänet eikä toisinpäin. 

Mitä Suomen ja Saksan välisiin suhteisiin tulee, Ålanderin mukaan Saksaa on aikaisemmin suorastaan palvottu Suomessa. Asia kuitenkin muuttui Saksan kaasuongelmien jälkeen, ja Suomen mediassa on mm. levinnyt brutaaleja pilakuvia Saksan tilanteesta. Ihmettelyä on herättänyt lähinnä se, miten Saksan kaltainen maa on voinut mokata näin pahasti näinkin tärkeässä asiassa. Suomi on myös ollut hieman pettynyt, että Saksa ei olekaan jakanut samoja ajatuksia Venäjästä ja sodasta. Saksa taas on ollut järkyttynyt Suomen eduskuntavaalien tuloksesta. Kummastelua aiheutti se, miten suunta Suomen eduskunnassa voi vaihtua niin voimakkaasti lyhyessä ajassa. 

Lisäksi viime aikoina huomiota on herättänyt se, kuinka pahasti Saksa on jäänyt jälkeen esimerkiksi digitalisaatiossa. Tämä liittyy mm. natsi-Saksan aikoihin, sillä ihmiset pelkäävät, että heidän tietojaan tallennetaan vääriin tarkoituksiin. Merkelin aikana Saksassa vallitsi vakaus, mutta eteenpäin ei kuljettu. Se johti siihen, että Saksa jäi muista Euroopan maista jälkeen, ja Saksa on muutenkin vielä kiinni menneisyydessä. Ålanderin mukaan esimerkiksi Saksan lipun esille ottaminen vaatii paljon. Poikkeuksen muodostavat isommat urheilukisat, kuten jalkapallon maailmanmestaruuskisat, joissa Saksan lippuja näkyy. Saksan synkkä historia on saksalaisille yhä arka asia ja kansalaisten itsetunto kärsii siitä yhä tänäkin päivänä. 

***

Am Mittwoch, den 11. Oktober, fand die vierte Festvorlesung der deutschen Sprache statt. Die Vorlesung wurde von Minna Maijala, Professorin der deutschen Sprache, eröffnet, die die diesmalige Lektorin Minna Ålander vorstellte. Ålander spricht zum Thema Deutschland, was ist los? Saksa, saman- ja erimielinen kumppani. Ålander hat in der Schule A-Deutsch gelernt und war Austauschschülerin in Deutschland. Später absolvierte sie ihre Bachelorstudium an der Universität Bonn und ein gemeinsames Masterstudium an verschiedenen Universitäten in Berlin und Umgebung. 

Als Finnland und Schweden den Beitritt zur NATO beantragten, war Ålander die einzige Person in Berlin, die etwas mehr über die Bedeutung der Mitgliedschaft wusste, und so gab sie auch mehrere Interviews zu diesem Thema. Dies führte schließlich dazu, dass Ålander Forscherin am FIIA (Finnish Institute of International Affairs) wurde, obwohl sie das nie wirklich anstrebte. Ålander selbst sagte scherzhaft, es sei so, als ob Deutschland sie gewählt hätte und nicht umgekehrt. 

Was die Beziehungen zwischen Finnland und Deutschland betrifft, so hat Finnland laut Ålander früher Deutschland verehrt. Die Situation hat sich jedoch nach den deutschen Gasproblemen verändert, und in den finnischen Medien wurden brutale Karikaturen der deutschen Situation verbreitet. Man hat bewundert, wie ein Land wie Deutschland in einer so wichtigen Frage scheitern kann. Finnland war auch etwas enttäuscht, dass Deutschland in Bezug auf Russland und den Krieg nicht dieselben Gedanken hatte. Deutschland dagegen war über das Ergebnis der finnischen Parlamentswahlen schockiert, und bewunderte, wie sich die Richtung im finnischen Parlament in kurzer Zeit so dramatisch ändern konnte. 

Zusätzlich wurde in letzter Zeit Aufmerksamkeit angezogen, wie weit Deutschland z.B. in der Digitalisierung zurückgefallen ist. Das hat u.a. mit der Zeit der Nationalsozialismus zu tun, da die Menschen befürchten, dass ihre Daten für die falschen Zwecke gespeichert werden. Unter Merkel gab es in Deutschland Stabilität, aber vorwärts ist man nicht gegangen. Das hat dazu geführt, dass Deutschland hinter anderen europäischen Ländern zurückgefallen ist. Deutschland steckt noch in der Vergangenheit fest. Ålander sagte, dass z.B. das die deutsche Flagge nur noch selten gezeigt wird, mit einigen Ausnahmen, wie z.B. bei der Fußballweltmeisterschaft. Die dunkle Geschichte Deutschlands ist immer noch sensibles Thema für die Deutschen, und das Selbstwertgefühl leidet noch heute darunter. 

Vielen Dank für den interessanten Vortrag und an alle, die an dem Seminar teilgenommen haben!

Juhlaluento 2021/Die Festvorlesung 2021 15.09.2021

Auf Deutsch siehe unten!

15. syyskuuta saksan kielen oppiaine juhlisti uuden lukuvuoden alkua oppiaineen toisella juhlaluennolla. Juhlaluennon tarkoituksena on tehdä saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria näkyväksi ja jakaa iloa saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria kohtaan opiskelijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Tämä uusi perinne lanseerattiin vuonna 2020 Turun yliopiston juhlavuoden kunniaksi.

Saksan kielen taitajien moninaiset urat

Kaksikielisessä tilaisuudessa kuultiin kolme mielenkiintoista esitelmää, joista kaksi oli suomeksi ja yksi saksaksi. Ensimmäisessä esityksessä Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelevä opetusneuvos FT Marjo Vesalainen kertoi ajankohtaisista kielikoulutuspolitiikan kysymyksistä. Vesalainen on alun perin germanisti. Hän valmistui maisteriksi Vaasan yliopistosta ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa (2001). Tällä hallituskaudella kielet herättävät paljon keskustelua ja kielikoulutuspolitiikassa on monia uusia tavoitteita. Erityisesti vähemmistökieliin liittyvät näkökulmat ovat keskiössä. Lisäksi mm. maahanmuuttajien kielitaidon parantaminen, toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistaminen, lukion uusi opetussuunnitelma ja lukiolaisten kieliprofiilit sekä korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma ovat esillä tällä hallituskaudella.

Toisena vieraana juhlaluennolla kuultiin FM Birgit Griese-Saarista, joka työskentelee omassa yrityksessään kulttuurienvälistä asiantuntijatyötä tekevien kouluttajana. Esityksessään Griese-Saarinen kertoi työstään, johon kuuluu kulttuurienvälisten ongelmatilanteiden ratkominen ja kulttuurienväliseen yhteistyöhön valmentaminen erityisesti Suomen ja DACH-maiden välillä (Saksa, Itävalta, Sveitsi). Työssään Griese-Saarinen kertoi huomanneensa, että monesti kuvitellaan suomalaisten ja saksalaisten olevan varsin samalaisia. Taustat ja kulttuurierot usein unohtuvat, ja tämä voi johtaa työelämässä väärinkäsityksiin ja konflikteihinkin, ellei ole tietoinen kulttuurienvälisistä eroavaisuuksista. Koulutus valmistaa kohtaamisiin ja antaa eväitä kohdata ja ymmärtää eroja. Griese-Saarisen pääasiallisia asiakkaita ovat yritykset. 

Kolmannessa esityksessä kääntäjäyrittäjä FM Senni Mattila kertoi työstään perustamassaan yrityksessä kielipalvelu Metapherissa. Mattila on Turun yliopiston alumni (2018). Hän perusti Metapherin jo opintojensa aikana sivutoimiseksi yritykseksi, mutta valmistumisensa jälkeen kääntäjäyrittämisestä tulikin hänelle päätoiminen työ. Mattilan työkielinä käännöksissä ovat saksa-suomi-saksa sekä englanti-saksa, ja erikoisaloinaan Mattila mainitsi mm. ohjelmistotekstit IT-alalta, laitteiden käyttöoppaat lääketieteen alalta ja verkkosivustot sekä tuote-esittelyt markkinoinnin puolelta. Mattilalla on suoria asiakkaita, mutta hän toimii myös alihankkijana muille käännöstoimistoille. Vinkkeinä yrittäjiksi haluaville Mattila kannusti panostamaan jo opinnoissa yrittäjyysosaamiseen ja lisäksi verkostoitumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Saksan kielen opiskelijoiden vaikutelmia

Järjestyksessä toinen juhlaluento tarjosi erityisesti opiskelijoille arvokasta tietoa työllistymisestä sekä saksankielisestä kulttuurista. Saksan kielen taito ja saksankielisen kulttuurin tuntemus voivat uran varrella johdatella moniin erilaisiin työtehtäviin, ja niitä kannattaa hyödyntää valttikortteina aina tilaisuuden tullen. Saksan kielen osaajia tarvitaan edelleen työelämässä, sillä työelämä ei ole muuttumassa ihan heti pelkästään englanninkieliseksi. Tämä pätee niin opettajiin, kääntäjiin kuin kieliasiantuntijoihinkin.

Auf Deutsch!

Am 15. September fand die zweite Festvorlesung des Fachs Deutsche Sprache statt. Mit der Festvorlesung versucht man, die deutsche Sprache und deutschsprachige Kultur bekannt zu machen, und auch die Freude an der deutschen Sprache und deutschsprachigen Kultur mit den Deutschstudenten und anderen Interessierten zu teilen. Diese neue Tradition wurde im Jahr 2020 lanciert, um das Festjahr der Universität Turku zu feiern.

Die vielfältigen Karrieren der Experten der deutschen Sprache

In der zweisprachigen Veranstaltung wurden drei interessante Präsentationen gehalten, von denen zwei auf Finnisch und eine auf Deutsch waren. In der ersten Präsentation hat die Unterrichtsraterin FT Marjo Vesalainen, opetusneuvos im Bildungs- und Kulturministerium, über aktuelle Themen in der Sprachbildungspolitik berichtet. Frau Vesalainen ist ursprünglich Germanistin. Sie hat ihre Masterarbeit an der Universität Vaasa geschrieben und danach an der Universität Helsinki ihre Doktorarbeit (2001).. Sie berichtete, dass die Sprachen und Sprachenausbildungspolitik in dieser Regierungsperiode viele neue Ziele haben. Besonders die Minderheitensprachen und alles, was mit ihnen zu tun hat, liegen im Fokus. Darüber hinaus werden die Verbesserung der Sprachkenntnisse von Zuwanderern, die Stärkung des Lernens der zweiten Amtssprache Schwedisch, der neue Lehrplan und die neuen Sprachprofile von Schülern der gymnasialen Oberstufe sowie der Plan für die Erreichbarkeit der Hochschulausbildung in dieser Regierungsperiode auf dem Plan stehen

Der zweite Gast in der Vorlesung war FM Birgit Griese-Saarinen, die als interkulturelle Online-Trainerin arbeitet. In ihrer Präsentation hat Griese-Saarinen über ihre Arbeit erzählt, zu der die Lösung interkultureller Problemsituationen und das Training für interkulturelle Zusammenarbeit besonders zwischen Finnland und DACH-Ländern (Deutschland, Österreich, die Schweiz) gehören. Griese-Saarinen hat in ihrer Arbeit bemerkt, dass man oft denkt, dass Finnen und Deutsche ziemlich ähnlich sind. Man vergisst Hintergründe und Kulturunterschiede, und das kann im Arbeitsleben Missverständnisse und sogar Konflikte zur Folge haben, wenn man sich nicht bewusst über interkulturelle Unterschiede ist. Das Training bereitet auf interkulturelle Begegnungen vor und bietet Mittel, um Unterschiede zu erkennen und zu verstehen. Firmen sind hauptsächliche Kunden von Grise-Saarinen.

In der dritten Präsentation hat die Übersetzungsunternehmerin FM Senni Mattila über ihre Arbeit in ihrer eigenen Firma Sprachservice Metapher berichtet. Mattila ist auch Alumna der Universität Turku (2018). Sie hat Metapher schon während ihrem Studium als nebenberufliches Unternehmen gegründet, aber nach ihrer Graduierung ist das Übersetzungsunternehmertum ihre hauptsächliche Arbeit geworden. Die Sprachen, mit denen Mattila arbeitet, sind Deutsch-Finnisch-Deutsch und Englisch-Deutsch, und als ihre Spezialfächer hat Mattila Softwaretexte im Bereich IT, Bedienungshandbücher für Geräte im Bereich Medizin sowie Webseiten und Produktpräsentationen im Bereich Marketing erwähnt. Mattila hat direkte Kunden, aber sie ist auch im Auftrag anderer Übersetzungsbüros tätig. Als Tipp für diejenigen, die Unternehmer werden wollen, hat Mattila sie ermutigt, bereits im Studium in unternehmerische Fähigkeiten zu investieren und sich auch so früh wie möglich zu vernetzen.

Eindrücke aus dem Blickwinkel der Deutschstudenten

Die zweite Festvorlesung hat vor allem den Studierenden wertvolle Information über deutschsprachige Kultur und Arbeitsmöglichkeiten geliefert. Die Deutschkenntnisse und Kenntnisse der deutschsprachigen Kultur können während dem Arbeitsleben zu vielen verschiedenen Arbeiten führen, und man sollte sie auch bei jeder Gelegenheit nutzen. Deutschkenntnisse sind im Arbeitsleben immer noch erforderlich, da das Arbeitsleben nicht sofort nur englischsprachig wird. Dies gilt sowohl für Lehrer und Übersetzer als auch für Sprachexperten.