Järjestysvallan lujittaminen maassa

Kysymys järjestysvallasta Suomessa oli keskeinen itsenäistymisen jälkeen. Suojeluskunnat ja punakaartit olivat jo saaneet vahvan aseman maassa. Tilanne kärjistyi, kun eduskunta antoi 12. tammikuuta 1918 senaatille valtuudet luoda ”luja järjestysvalta” suojeluskuntien avulla.Turun Sanomat käsitteli teemaa 16. tammikuuta otsikolla “Järjestysvallan lujittaminen maassa”. Eduskunnan päätöksen jälkeen Sos.-dem. puoluetoimikunta oli käsitellyt asiaa ja antanut julistuksen nykytilanteen johdosta. Puoluetoimikunnan mukaan “työväen on vahvistettava kaartejaan”.

Turun Sanomat lainasi edellisen päivän Työmiestä, jossa oli kirjoitettu:

“Me voimme vakuuttaa vallassaoleville herroille, että heidän lahtaripolitiikkansa vastassa on Suomen köyhälistön ja sen edustajain jyrkkinä ja kaikkein ensimmäisinä vaatimuksina elintarvikepulan tehokas ja rehellinen auttamistoiminta, joukkotyöttömyyden pikainen lieventäminen, torpparien ja mäkitupalaisten julistaminen isännistään riippumattomiksi, nykyisen senaatin erottaminen sekä sen suunnitteleman väkivallan ja virkavaltaisuuden kukistaminen ynnä todellisen kansanvallan järjestäminen ja turvaaminen. Työväen on vahvistettava kaartejaan ja pidettävä huolta siitä, ettei keskinäisellä eripuraisuudella eikä omavaltaisilla teoilla taistelun menestymistä vahingoiteta.”

Samalla lehti kertoi, että puoluetoimikunta kutsuisi kokoon puolueneuvoston seuraavana lauantaina, 19. tammikuuta, ja mukaan kutsuttaisiin “myöskin Ammattijärjestön ja punakaartin edustajia”.

Jännittynyt ilmapiiri oli tammikuun puolivälissä kouriintuntuva.

– Morfeus