Suomalaisten jääkärien marssi

Turun Sanomat julkaisi 20. tammikuuta 1918 “Suomalaisten jääkärien marssin” sanat. Lehden mukaan kappale oli “esitetty ensi kerran eilen Helsingissä pidetyssä ylioppilasjuhlassa Suomen itsenäisyyden johdosta”. Kyse oli Jean Sibeliuksen säveltämästä Jääkärimarssista, vaikka Turun Sanomat ei säveltäjän nimeä maininnutkaan. Sanat oli kirjoittanut jääkäri Heikki Nurmio, joka osallistui Kuurinmaalla jääkäreiden kilpailuun parhaasta marssilaulun tekstistä. Nurmio voitti kilpailun, ja sanat toimitettiin Sibeliukselle sävellettäväksi. Nurmiolla oli kytkentä Turkuun siinä mielessä, että hän oli valmistunut ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1906. Ennen jääkäriaikaansa hän oli ehtinyt toimia opettajana Turussa ja Raumalla.

Jääkärimarssi esitettiin jääkäreille Liepājassa 28. marraskuuta 1917, ja kappale myös julkaistiin mieskuorolle ja pianolle sovitettuna versiona, mutta ilman Sibeliuksen ja Nurmion nimiä. Silmiinpistävää on, että myös tammikuussa 1918 kappale tuli esille ilman mainintaa tekijöistä. Kun sanomalehdissä käsiteltiin Helsingin esitystä 19. tammikuuta, sillonkin tekijöistä vaiettiin. Suosio oli suunnaton. Uusi Päivä -lehti kirjoitti kaksi päivää myöhemmin: “Tämä synkähkössä sävyssään ponnekas ja mukaansatempaava sävellys, joka nyt ensi kerran esitettiin suurelle yleisölle, teki valtavan vaikutuksen. Marssi, jota seisaalta kuunneltiin, oli myrskyisten suosionosoitusten jälestä toistettava.”

Jääkärimarssin sanat levisivät kulovalkean tavoin. Turun Sanomien ohella ne julkaistiin 20. tammikuuta Uudessa Suomettaressa ja Helsingin Sanomissa. Tuota pikaa ne kopioitiin lehtiin ympäri maata. 22. tammikuuta sanat julkaistiin ainakin seuraavissa lehdissä:  Hämeen Sanomat, Ilkka, Kajaanin Kaiku, Keski-Savo,  Pohjantähti, Satakunnan Kansa, Tampereen Sanomat, Uusi Aura, Vaasa.

Kun Turun Sanomat julkaisi Jääkärimarssin sanat, vieressa oli pikku-uutinen “Punakaartilaisten harrastelut”. Pienen uutisen takana oli vakava todellisuus: Viipurissa punakaartilaiset ja suojeluskuntalaiset olivat ottaneet yhteen. Sodan puhkeaminen oli lähellä. Tässä ilmapiirissä Jääkärinmarssi levisi, ja siitä tuli sittemmin valkoisen Suomen musiikillinen symboli.

– H. S-i