Isänmaa kauppatavarana

09. maaliskuu 2018 Politiikka 0

Turkulainen Arbetet-lehti käsitteli etusivullaan 9. maaliskuuta 1918 suhdetta isänmaahan otsikolla “Fosterlandet som handelsvara”. Olivatko sosialistit isänmaallisia? Teksti alkaa viittauksella ruotsalaiseen sosialidemokraattiseen toimittajaan Axel Danielssoniin, joka oli kysynyt: “Voiko sosialidemoraatti rakastaa ‘koskiemme kuohuntaa’, jos koskien sähkövoimalaitokset ovat yksityisomistuksessa, tai ‘purojen juoksua’, jos vain rantojen omistajat saivat pyydystää rapuja ja kalliisti maksavat englantilaiset narrata taimenia.” Danielssonin vastakuvat olivat puhuttelevia: voisiko tähtitaivaasta nauttia, jos samaan aikaan köyhän työläisen hampaat kalisivat kylmästä? Hän vastaa kaikkeen tähän kyllä: hän voi ja hänen täytyy rakastaa isänmaataan.

Arbetet-lehden kirjoittajan mukaan tilanne Suomessa oli kuitenkin muuttunut, sillä työläiset olivat nyt osoittaneet isänmaallisuuttaan uudella tavalla, pyrkimällä vaikuttamaan kotimaahansa. Samalla Arbetet-lehti kiistää Ruotsissa yleistyneen ajatuksen, että Suomessa käytävä sota liittyisi itsenäistymiseen ja että työläiset haluaisivat liittyä itäiseen naapuriin. Lehti muistuttaa, että Suomen ja Venäjän välillä oli nyt sopimus, joka takasi itsenäisyyden. Sen sijaan kirjoittaja korostaa, miten valkoiset olivat antautumassa “preussilaisen sotilasrykmentin” valtaan. Jos yhteistyö Saksan kanssa jatkuisi, toteaa Arbetet, Suomi saisi heittää jäähyväiset itsenäisyydelle.

Tässä vaiheessa sotatilanne oli jo muuttumassa, vaikka se ei Arbetet-lehden sivuilta vielä käynytkään ilmi: saksalaiset olivat nousseet maihin Hankoniemellä 3. maaliskuuta Rüdiger von der Goltzin johdolla.

– H. S-i

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *