“Kansalaissota” ja Vakka-Suomen “konnantyöt”

Vuonna 1918 sanomalehdistössä julkaistiin vielä melko vähän kuvallista aineistoa, mutta toisinaan lukijoille tarjottiin maisemia ja muotokuvia, ja ensimmäisen maailmansodan keskellä myös sotanäkymiä. Maanantaina 15. huhtikuuta 1918 Turun Sanomat julkaisi etusivullaan Suomen armeijan johtajien muotokuvia. Kuvasarjan oikealla puolella ilmestyi artikkeli “Punaisten pako lähiseudun kautta”, joka kuvasi Vakka-Suomen läpi paenneiden punaisten “konnantöitä”. Liedossa oli nähty 200-henkinen ratsuväkijoukko, joka kuljetti mukanaan elintarvikkeita. Joukot “näyttivät kovasti pelänneen valkoisten tuloa taikka läsnäoloa ja paikkapaikoin hurjasti kannustaneen hepojaan”. Lisäksi “useimmat punaisista olivat vahvasti päihdyksissä ja esiintyivät röyhkeästi”. Mutta Turun ympäristössä oli paikoin myös rauhallista: Sauvossa punakaartilaiset olivat luovuttaneet aseensa “jättäen ne työväentalolle, johon valkoiset perjantaina asettuivat”.

Kuvakavalkadin vasemmalla puolella oli artikkeli “Kansalaisssota”, joka alkoi tilannekuvalla: “Suomen kansa on elänyt viimeisinä viikkoina kovien koettelemusten päiviä, kansallisen surkeuden, kansallisen häpeän, syvimmän kansallisen onnettomuuden, raudanraskaita aikoja. Maailmansodan pyörteissä syrjään jäänyt pieni kansa sai kohtalokseen vielä surullisemman osan kuin ne kansat, joiden kodit vieras vainolainen hävitti: soi verisen veljessodan.”

Pitkä artikkeli huipentui nuorison ylistykseen, sillä se “jätti kotinsa liittyäkseen valkoisten riveihin tuntien herkällä vaistollaan että nyt taisteltiin tämän kansan kohtalosta niin kauaskantoisesti kuin ei milloinkaan ennen!”

On ilmeistä, että julkinen sana osallistui vallanvaihdon jälkeen voimakkaasti edeltävien kuukausien tapahtumien tulkintaan. Sotaa ei kuitenkaan tulkittu vain jälkikäteen, sillä sisällissodasta keskusteltiin – eri sanoin – jo ennen avoimen sodan alkua, sen kestäessä ja sen päättymisen jälkeen. Kuvaavaa on, että jo aikalaismaailmassa sodalla oli monta nimeä. Jos tarkastellaan huhtikuun 1918 sanomalehdistöä, useimmiten sotaa kutsuttiin kansalaissodaksi. Kansalliskirjaston Historiallisessa sanomalehtiarkistossa kansalaissota mainittiin huhtikuun 1918 aikana 345 kertaa. Toiseksi yleisin käsite oli vapaussota (198 kertaa) ja kolmanneksi yleisin luokkasota (117 kertaa). Harvinaisempia ilmaisuja olivat veljessota (47 kertaa) ja sisällissota (35 kertaa).

– H. S-i