”Kirkollis-yhteiskunnallinen viikkolehti” Herättäjä palasi 30. marraskuuta 1917 väkivaltaisen lakkoviikon tapahtumiin. Jo aiemmin oli kerrottu siitä, miten venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset olivat tunkeutuneet Turun tuomiokirkkoon. Nyt lehti kertoi asiasta lisää. Sotilaat olivat tulleet nimenomaan etsimään aseita ja avanneet myös hautoja yrittäessään jäljittää etsimäänsä. Ponnistelut olivat turhia, sillä aseita ei lehden mukaan kirkossa säilytetty. Poistuessaan sotilaat olivat ...
Suomen autoistuminen oli lähtenyt liikkelle ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin uuden liikennevälineen vaikutukset herättivät huolta Varsinais-Suomessakin. Toisinaan korostettiin, että maantiet oli tehty hevosliikenteelle eikä uusille automobiileille, eivätkä autot saisi häiritä sen paremmin hevosia kuin lehmiäkään. Sota katkaisi autoistumiskehityksen, mitä kuvastaa se, että maassa oli 1920-luvun alussa vasta 1800 autoa ja 800 moottoripyörää. Vuonna 1917 autoja oli ...
Uusi Aura julkaisi 28. marraskuuta 1917 tiedon, että ”ensimmäinen eduskuntamme asettama hallitus” oli vannonut valansa. Edellisenä päivänä oli aloittanut Pehr Evind Svinhufvudin senaatti, josta tuli lopulta itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus. Ns. itsenäisyyssenaattiin kuuluivat P. E. Svinhufvudin lisäksi Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén, Alexander Frey, Kyösti Kallio, O. W. Louhivuori, Eero Pehkonen, Heikki Renvall, E. ...
Elintarvikkeet, syöminen ja ruuan kalleus oli jatkuvasti lehtien uutisaiheina syksyllä 1917. Vaikka köyhempi väki eli elintarvikkeiden suhteen erittäin niukoissa oloissa, myös ravintoloissa syötiin, vaikkakin niiden kalleutta valitettiin. Joillakin oli rahaa, mutta syömistä oli vähän ja se oli kallista. Ravintoloitsijoita suositeltiin laskemaan hintoja, jotta useimmat tulisivat ravintolaan: Näin nimimerkki ”Sokeri” valitti Turun Sanomissa 21. lokakuuta 1917 ...
Maaliskuun vallankumouksen jälkeen tiivistyivät ajatukset siitä, että Suomessa pitäisi taata akateemisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus, eikä se voisi olla yksin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vastuulla. Tavoitteena oli yksityinen, valtiovallasta riippumaton yliopisto, ja kiinnostuneita kaupunkeja olivat Turun ohella Jyväskylä ja Viipuri. Turussa käynnistyi lopulta kahden yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopiston, perustaminen. Suomenkielisen yliopiston taustavoimaksi ja lahjoitusvarojen kanavoijaksi ...
Turun postitalossa Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa kuohui torstaina 6. syyskuuta 1917. Postin kulku oli ollut jo muutaman päivän seisahduksissa: kirjeitä ja paketteja ei kannettu eikä niitä otettu vastaan. Työntekijät olivat aloittaneet lakon jo tiistaina ja vaativat, että postimestari Elis Urpola pitää välittömästi pidättää tehtävästään. Posteljoonit olivat esittäneet vastalauseen Urpolaa kohtaan, syistä, jotka liittyivät tämän toimintaan ...