Varma kevään merkki Turussa olivat laivayhteydet kaupungilta Hirvensaloon ja varsinkin Ruissaloon, joka oli huviloiden kehystämä ja joka oli myös tärkeä virkistäytymisalue kaupunkilaisille. Toukokuun 5. päivänä 1918 ”Höyrypursiosakeyhtiö Erstan” ilmoitti sekä Åbo Underrättelserissä että Turun Sanomissa. Erstan ilmoitti kaupunkilaisille, että ”samoin kuin viime vuonnakin” tulivat vuonna 1918 yhtiön kolme höyrylaivaa, Hirvensalo, Runsala ja Vulcan, liikennöimään säännöllisesti ...
Sunnuntaina 28.huhtikuuta 1918 Turun Sanomat julkaisi etusivullaan uutisen ”Ensimmäinen lentoretki Ruotsista Suomeen”. Edellisenä päivänä ”kaksi ruotsalaista” oli tehnyt ”kauppailmamatkan Turkuun”. Lehtitiedon mukaan lento oli lähtenyt Tukholmasta aamulla klo 6.30: ”Sää oli mitä herttaisin, tuulta ei juuri ollenkaan.” Luutnantti Nils Kindberg ohjasi koneen sujuvasti Turkuun, ja matka kesti yhteensä 2 tuntia 41 minuuttia. Matkustusvälineenä oli samanlainen ...
Jään murtaminen ja jäitten lähtö olivat saaneet kansallisen painotuksen 1800-luvun lopun Suomessa. Helmikuun manifestin jälkeen vuonna 1899 Jean Sibelius oli säveltänyt melodramaan Islossningen i Uleå älv (Jäänlähtö Oulujoesta), joka perustui Zachris Topeliuksen runoon. Jään lähtö merkitsi kansallisen kukoistuksen alkua, kevättä. Jään murtamisella oli myös konkreettinen merkitys, sillä se auttoi pitämään yhteydet ulkomaailmaan avoinna talvellakin. Lauantaina ...
Suomen autoistuminen oli lähtenyt liikkelle ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin uuden liikennevälineen vaikutukset herättivät huolta Varsinais-Suomessakin. Toisinaan korostettiin, että maantiet oli tehty hevosliikenteelle eikä uusille automobiileille, eivätkä autot saisi häiritä sen paremmin hevosia kuin lehmiäkään. Sota katkaisi autoistumiskehityksen, mitä kuvastaa se, että maassa oli 1920-luvun alussa vasta 1800 autoa ja 800 moottoripyörää. Vuonna 1917 autoja oli ...
Uusi Aura -lehti kertoi 13. lokakuuta 1917 suunnitelmasta, jonka tarkoitus oli siirtää Turun raitiovaunuliikenne kaupungin haltuun. Turussa oli ollut raitiotiejärjestelmä vuodesta 1890 lähtien, ensin hevosvetoisena, ja vuodesta 1908 sähköistettynä. Vuonna 1917 liikennettä hoiti Elektricitätswerk Åbo Aktiengesellschaft, joka oli ollut vastuussa toiminnasta koko sähköistetyn liikenteen ajan. Lopulta kävi kuten Uuden Auran uutinen ennakoikin: liikenne siirtyi vuoden ...
Turun rautatieasema oli avattu vuonna 1876, kun Toijala–Turku-rata valmistui. Turun ja Karjaan välinen rataosuus vihittiin käyttöön vuonna 1899. Vanha asemarakennus oli junaliikenteen keskus vielä vuonna 1917, ja se oli käytössä nykyisen aseman valmistumiseen, vuoteen 1940, asti. Vuonna 1917 junaliikenne oli säännöllistä, mutta levottomat ajat heijastuivat myös asemalle, jossa tarkastettiin kaikkien saapujien passit. Toijalan ja Karjaan ...