Perjantai 31. toukokuuta 1918 valkeni aurinkoisena. Tuuli puhalsi luoteesta, ja päivällä lämpömittari kohosi 12 asteeseen. Takana oli ankara kevät, ja sisällissodan vaikutukset heijastuivat turkulaisten elämään vielä pitkään. Sää pysyi nähtävästi suhteellisen koleana koko alkukesän, sillä Turun Lehti kirjoitti vielä juhannuksen kynnyksellä 22. kesäkuuta, että ”ilma on ollut hyvin epä-lämmintä ja kolkkoa”, mutta nyt oltiin valmiita ...
Sosialistissa puututtiin keskiviikkona 13.3.1918 kouluopetuksen kehittämiseen, vaikka käytännössä Turun kansakoulut sulkivat juuri samana päivänä ovensa – oppikoulut oli suljettu jo helmikuun alussa. J. Pärssinen, Riku Penttinen ja Hulda Salmi tarjosivat Suomen Kouluneuvoston nimissä käytännöllisiä neuvoja joidenkin oppiaineiden opettamiseen; koulukomitean tehtäväksi tulisi sitten pitkällä tähtäimellä varmistaa, että opetus ja oppikirjat vastaisivat ”ajan vaatimuksia ja tieteitten uusimpia ...
Turun Suomalaisen Yliopistoseuran hoitokunta oli kokoontunut sunnuntaina, ja Uusi Aura raportoi heti maanantaina 26. marraskuuta 1917 kokouksen tuloksista. Vallankumouksen ilmapiiri oli kaupungissa käsinkosketeltava, mutta määrätietoisesti jatkettiin työtä suomenkielisen yliopiston perustamiseksi. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenpresidentti Aleksi Käpy ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Juho Kaskinen. Hoitokunta päätti myös asettaa seitsemän toimikuntaa, mikä kertoo vakaista aikomuksista ja halusta saada yliopiston ...
Maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin testamentti oli etusivun uutinen Uudessa Aurassa 12. marraskuuta 1917. Siitä kerrottiin voimakkain sanakääntein, innoittuneesti ja tunteenomaisesti. Testamentti oli avattu pari päivää aikaisemmin. Uusi Aura kuvasi sitä suurisuuntaisimpana kulttuurilahjoituksena, mitä Suomessa oli milloinkaan tehty. Lehti rinnasti ja nimesi sen Suomen Nobel-rahastoksi, joka tulisi luomaan ”suuren suomalaisen siwistysrahaston tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanwalistuksen edistämistä ...
Sosialisti julkaisi maanantaina 29. lokakuuta 1917 uutisen, joka kuului lyhykäisyydessään näin: ”Turun ruotsalainen yliopisto. – Herrat lahjoittelevat Eräät turkulaiset herrat ovat lahjoittaneet ruotsalaiselle yliopistolle arvopapereita yli 4 milj. markan arvosta, joten sen rahastot nykyään tekevät noin 8 milj. mk. Yliopiston valtuuskunta on hyväksynyt ehdotuksen Tuomiokirkkotorin warrella olewien hra Schnittin omistamien talojen ostamisesta yliopistolle.” Uutinen liittyi ...
Turun Suomalainen Yliopistoseura palasi julkisuuteen eduskuntavaalien aiheuttaman katkoksen jälkeen. Hannes Salovaara kirjoitti Uuteen Auraan 7. syyskuuta 1917 kirjoituksen ”Ajan suurin sivistystehtävä”, joka halusi ”huomauttaa asiasta, joka viimeksi kuluneitten viikkojen aikana on luonnollisista syistä ollut yleiseltä mielenkiinnolta syrjässä: Turun Suomalainen Yliopistoseura tarvitsee laajojen kansalaispiirien kannatusta, voidakseen toteuttaa kauaskantavan päämääränsä”. Turun Suomalaisen Yliopiston perustaminen ei saanut jäädä ...
Maaliskuun vallankumouksen jälkeen tiivistyivät ajatukset siitä, että Suomessa pitäisi taata akateemisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus, eikä se voisi olla yksin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vastuulla. Tavoitteena oli yksityinen, valtiovallasta riippumaton yliopisto, ja kiinnostuneita kaupunkeja olivat Turun ohella Jyväskylä ja Viipuri. Turussa käynnistyi lopulta kahden yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopiston, perustaminen. Suomenkielisen yliopiston taustavoimaksi ja lahjoitusvarojen kanavoijaksi ...