Uusi Aura -lehti kertoi 13. lokakuuta 1917 suunnitelmasta, jonka tarkoitus oli siirtää Turun raitiovaunuliikenne kaupungin haltuun. Turussa oli ollut raitiotiejärjestelmä vuodesta 1890 lähtien, ensin hevosvetoisena, ja vuodesta 1908 sähköistettynä. Vuonna 1917 liikennettä hoiti Elektricitätswerk Åbo Aktiengesellschaft, joka oli ollut vastuussa toiminnasta koko sähköistetyn liikenteen ajan. Lopulta kävi kuten Uuden Auran uutinen ennakoikin: liikenne siirtyi vuoden ...
”Yleisesti valitetaan että nuorisomme on nykyhetkenä suuressa vaarassa villiintyä”, kirjoitti turkulainen Herättäjä-lehti 12. lokakuuta 1917. Nuorison tilaa oli syytä kohentaa ”vakavan kasvatuksen” kautta. Lehti kertoi, että Betel-kirkossa oli tarkoitus järjestää neuvottelukokous myöhemmin lokakuussa, tavoitteena kristillisen kansanopiston synnyttäminen Turun seudulle. Turun kristillisen opiston historia alkaakin juuri vuodesta 1917, jolloin Turun lähetysyhdistyksen johtaja K. R. Kares ryhtyi ...
Ruoka, sen saatavuus ja hinta, salakuljetus, ruokakiistat ja odotettavissa oleva ruokapula olivat säännöllisesti huolen aiheena syksyn 1917 aikana. Turun Sanomat uutisoi 11. lokakuuta silakkamarkkinoiden tilanteesta Suomessa. Lehti kertoi ”kalajaostolle” saapuneista ilmoituksista siitä, millaisia silakan hintoja eri vientikaupungeissa oli. Kuten uutisesta ilmenee, hinnat vaihtelivat rajusti. Esimerkiksi Porissa tynnyrillisen Itämeren herkkua sai 145–165 markalla, kun Turussa hinta ...
Huvituksia oli syksyn 1917 Turussa tarjolla lähes päivittäin. Elokuvaesitysten ohella oli tarjolla operetti- ja teatteriesityksiä sekä iltamia. Sosialisti–lehti ilmoitti 10. lokakuuta useista odotettavissa olevista ja lukijoita kutkuttavista huvitilaisuuksista. Turun vene- ja laivatyöntekijöiden ammattiosasto järjesti lehden hyväksi ”hauskan iltaman” Tarmon talolla. Ohjelmassa oli soiton ja kuplettilaulun lisäksi runo, nähtävästi vain yksi, ja pilapuhe. Illan kohokohtana oli ...
Turun Sanomien viimeisellä sivulla ilmoitettiin 9. lokakuuta 1917 löydetyistä ja kadotetuista tavarosta. Olipa joukossa myös kategoria ”Poisjuossut”, sillä Iso-Hämeenkatu 5: ssä asunut A. Onni oli menettänyt kolme päivää aikaisemmin ”sarvettoman pässinsä”, ja nähtävästi kotieläin oli vieläkin kateissa. Ruuasta oli pulaa, mutta onneksi ”nippu makkaraa” oli löytynyt Itäiseltäkadulta. Kateissa oli puolestaan kärryn akselin kanki ja kuormapeite. ...
Sotilaiden väkivaltainen käyttäytyminen oli lehtien palstoilla päivittäin, niin Turussa kuin muuallakin Suomessa. Ympäri maan levisi uutinen tapauksesta, jossa kaksi turkulaista työmiestä oli Aurakadulla törmännyt venäläisiin sotilaisiin, upseeriin ja neljään matruusiin, jotka olivat ahdistelemassa ohikulkevaa naista. Kun työmiehet puuttuivat tilanteeseen, sotilaat lähtivät heitä jahtaamaan. Venäjän kirkkokadun, nykyisen Yliopistonkadun, ja Puolalankadun kulmassa sijainneen lennätinkonttorin kohdalla sotilaat tavoittivat ...
Turun Suomalainen Yliopistoseura palasi julkisuuteen eduskuntavaalien aiheuttaman katkoksen jälkeen. Hannes Salovaara kirjoitti Uuteen Auraan 7. syyskuuta 1917 kirjoituksen ”Ajan suurin sivistystehtävä”, joka halusi ”huomauttaa asiasta, joka viimeksi kuluneitten viikkojen aikana on luonnollisista syistä ollut yleiseltä mielenkiinnolta syrjässä: Turun Suomalainen Yliopistoseura tarvitsee laajojen kansalaispiirien kannatusta, voidakseen toteuttaa kauaskantavan päämääränsä”. Turun Suomalaisen Yliopiston perustaminen ei saanut jäädä ...
Turun Lehti summasi 6. lokakuuta 1917 eduskuntavaalien tuloksia. Ääntenlasku oli kestänyt useita päiviä. Oli jo lauantai, ja vaalit oli käyty maanantaina ja tiistaina. Turun Lehti julkaisi etusivullaan vaalien tilanteen koko maassa, mutta äänimäärät näyttävät pieniltä siihen nähden, mikä oli äänioikeutettujen kokonaismäärä ja äänestysprosentti. Tämä ei estänyt lehteä tulkitsemasta vaalien kääntymistä porvaripuolueiden muodostaman vaaliliiton voittoon ”yhtymänä ...
Turun Sanomat kiinnitti 5. lokakuuta 1917 huomiota sisaruksiin, jotka poliittiset mullistukset olivat heittäneet eri puolille rintamaa. Lehti julkaisi valokuvan, jossa nähtiin ”leskikeisarinna Dagmar ja leskikuningatar Aleksandra”. Tanskan prinsessasta Dagmarista oli tullut Venäjän keisarinna: hän oli Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna (1847–1928) ja Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti. Dagmarin sisaresta Alexandrasta (1844–1925) tuli Britannian kuninkaan ...
Torstaina 4. lokakuuta 1917 sanomalehdet julkaisivat tietoja eduskuntavaalien tuloksista. Turun Sanomat julkaisi taulukon Turun ja Porin läänin eteläisen vaalipiirin äänistä ja niiden jakautumisesta puolueiden kesken. Suomalainen puolue (vanhasuomalaiset), Nuorsuomalainen puolue ja Kansanpuolue muodostivat vaaliliiton koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Turussa Ruotsalainen kansanpuolue oli mukana tässä vaaliliitossa, kuten taulukosta ilmenee. Poliittisesta aktiivisuudesta kertoi se, että äänestysprosentti ...
