Avainsana: korkeakouluharjoittelu

Pölyä ja bittejä? Miksi opiskella arkistoalaa?

Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnot tarjoavat Suomen historian pääaineopiskelijoille mahdollisuuden erikoistua. Opinnot ovat 120 op laajuinen kokonaisuus, joka pätevöittää työskentelemään historiallisissa ja kulttuuriperintöarkistoissa sekä kaikenlaisen tiedon hallinnan parissa. Suomen historian opinnot kehittävät opiskelijoiden taitoja hankkia, käyttää, tuottaa ja arvioida kriittisesti tietoa. Arkistoalan koulutuksessa syvennetään tätä osaamista perehtymällä erityisesti tiedon hallintaan sekä laajentamalla ymmärrystä tiedon synnystä ja elinkaaresta.

Arkistot ovat perinteinen historioitsijoiden työympäristö, mutta työskentelyedellytykset niissä ovat muuttuneet paljon viime vuosina. Arkistoala vaatii monipuolista osaamista. Arkistonhoitajat ovat monialaisessa ympäristössä luovivia tiedon asiantuntijoita. Suomalaisen yhteiskunnan sekä sen historiallisten ja kulttuuristen taustojen tuntemus ja ymmärtäminen ovat humanistisen arkistokoulutuksen pohjana, mutta siinä perehdytään myös esimerkiksi informaatioteknologiaan, lainsäädäntöön ja arkistoteoriaan.

Mielikuva pölyisestä arkistosta, jossa arkistonhoitaja ahertaa yksin muinaisten papereiden kanssa, on vanhentunut. Vanhoja aineistoja on yhä olemassa ja pölyäkin niiden lomasta löytyy, mutta tiedon ja sen käsittelyn merkityksen kasvu sekä yhteiskunnan digitalisoituminen ovat muuttaneet arkistoja. Arkistonhoitaja on yhä useammin digitaalisen tiedon asiantuntija, joka tekee yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa. Arkistoalalla on mahdollista olla myös osa historian aarreaitan avaamista, kun tietoverkot ja digitaalisuus mahdollistavat yhä monipuolisempia tapoja saattaa aineistoja kaikkien käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta.

Pakolliset informaatioteknologian opinnot antavat valmiudet keskustella IT-alan ammattilaisten kanssa sekä ymmärtää paremmin heidän toimintakulttuuriaan. Koodaamista ei opetella. Olennaista on muodostaa käsitys siitä, mikä on tietoteknisesti mahdollista ja kuinka humanisti voi puhua samaa kieltä IT-alan ihmisen kanssa sekä saada näkökulmansa ymmärretyksi.

Arkistoalan opiskelija pääsee perehtymään myös viime vuosina korostuneisiin kysymyksiin yksityisyydestä, julkisuudesta ja tietosuojasta. Erityisesti hallinnon toimintaan, henkilötietojen suojaan sekä julkisuuslainsäädäntöön tutustuminen on ehdoton edellytys alalla toimimiselle. Keskeisen sääntelyn tunteminen on hyväksi kaikenlaisissa työtehtävissä. Se valmistaa myös eettisesti kestävän tutkimuksen tekoon.

Arkistotiede tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia historiallisten kertomusten muodostumiseen ja muodostamiseen. Syvempi ymmärrys siitä, kuinka arkistot ja niiden kokoelmat ovat syntyneet, kenellä on ollut mahdollisuus tulla muistetuksi sekä kuka päättää mitä säilytetään, on erinomainen pohja tutkijan uralle. Arkistojen muodostamis- ja järjestämisperiaatteiden tuntemus, yksityisten ja viranomaisarkistojen erilaisten luonteiden ymmärtäminen sekä arkistoteoreettisen keskustelun tunteminen antavat hyvät eväät tutkimuksen tekoon.

Linjan maisteriopinnoissa opiskelee opiskelijoita Turun molemmista yliopistoista. Linjan opetuksessa käytetään sekä suomea että ruotsia, mutta opiskelija saa luennoilla, seminaareissa ja tenteissä käyttää omaa kieltään. Opetus järjestetään pääsääntöisesti Minervassa ja Teutorissa.

Arkistoalan opiskelu on hieman toisenlaista kuin Suomen historian pääaineopinnoissa. Kurssit suoritetaan kahdessa vuodessa tiiviissä tahdissa ja pienessä ryhmässä. Opinnot antavat loistavan tilaisuuden muodostaa tiivis porukka, johon tukeutua myös valmistumisen jälkeen. Linja toimii lisäksi pienenä kielikylpynä ja mahdollisuutena tutustua muihin oppiaineisiin. Opiskelijoiden pääaineina ovat Suomen historia, kansatiede ja folkloristiikka Turun yliopistosta sekä pohjoismaiden historia, etnologia ja folkloristiikka Åbo Akademista. Käytössä ovat sekä suomi että ruotsi. Jokainen saa luennoilla, seminaareissa ja tenttivastauksissa käyttää omaa kieltänsä.

Mahdollisuuksia tutustua työelämään on runsaasti. Arkistovierailujen lisäksi tehdään yhteensä 6 kuukauden mittainen työharjoittelu. Sen tarkoituksena on soveltaa kerättyä teoreettista osaamista käytännössä, saada työkokemusta ja solmia suhteita työelämään. Samalla voi pohtia rauhassa millaiseen ympäristöön ja tehtäviin haluaisi itse jatkossa sijoittua. Viime vuosina opiskelijat ovat olleet harjoittelijoina esimerkiksi Kansallisarkistossa, yliopistoissa sekä kunnilla ja kaupungeissa. Myös esimerkiksi Puolustusvoimat, SUPO, Eduskunnan kirjasto ja erilaiset museot ovat tarjonneet harjoittelumahdollisuuksia.

Maisteriopinnot tarjoavat selkeän ammatillisen pätevyyden ja hyvät työllistymismahdollisuudet. Arkistoalan säätelyn ja vaatimusten kasvaessa tarvetta osaaville ihmisille on. Monet arkistoalan opiskelijat työllistyvät alalle nopeasti valmistumisen jälkeen tai jo opintojen loppuvaiheessa.

Arkistoalan opintoihin voi hakea keväällä 2018, jolloin valitaan 12 Turun yliopiston ja 3 Åbo Akademin opiskelijaa. Valintakriteerit ja hakujulistus julkaistaan linjan sivuilla www.utu.fi/arkistoala. Siellä voi jo tutustua opintojen tämänhetkisiin sisältöihin. Lisätietoja antaa yliopisto-opettaja Taina Saarenpää (tmsaar@utu.fi).

Jutun kirjoittaja Taina Saarenpää on toiminut syksystä 2014 lähtien Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopintojen osa-aikaisena yliopisto-opettajana. Kuva: Inga Hietaharju.

Harjoitteluhaastattelussa Reetta Nykänen

Kolmannen vuoden Suomen historian opiskelija Reetta Nykänen sai keväällä harjoittelupaikan Turun museokeskukselta. Kevään harjoittelujakso poiki heti kesäksi uuden harjoittelujakson museokeskuksella. Reetta on viihtynyt monipuolisessa harjoittelupaikassaan ja nauttii vaihtelevista työpäivistään.

Monet Reetan työtehtävistä ovat liittyneet museokeskuksen Kauppatorilla sijaitsevaan Konttiin. Kuva: Reetta Nykänen.

Hämeestä kotoisin oleva Reetta Nykänen sai opiskelupaikan Turun yliopistosta vuonna 2014. Aluksi hän opiskeli Turussa arkeologiaa, mutta vaihtoi ensimmäisen vuoden jälkeen pääainekseen Suomen historian. Opintojen alussa Reetta oli kiinnostunut esihistorian ja historiallisen ajan taitteesta Suomen alueella. Kun arkeologian kenttätyöt eivät ammatillisessa mielessä Reettaa houkutelleet, päätti hän vaihtaa pääaineekseen Suomen historian.

Historian opintojen aikana Reetan kiinnostus on vaihtunut nykyajan historiaan. Kandidaatintutkielmassaan hän käsitteli lehti- ja keskustelupalstalähteiden avulla internetin näkymistä nuorten arjessa 1990-luvulla. Arkeologian lisäksi Reetta on opiskellut sivuaineenaan museologiaa, sillä häntä kiinnostaa tulevaisuudessa työtehtävät museoalalla. Erityisesti Reettaa miellyttäisi työskentely museoiden kehittämistyön parissa, sillä museoala on parhaillaan suuressa murroksessa, koska museot toimivat nykypäivänä myös seiniensä ulkopuolella. Kun museologian opiskelijoiden ainejärjestön Museioinin sähköpostilistalle tuli tieto Turun museokeskuksen hakevan korkeakouluharjoittelijaa Turun keskustassa sijaitsevaan Kansalaistilaansa, Reetta päätti hakea tehtävää ja sai paikan.

Jo Kansalaistilassa esillä ollut Unelmien museo -kartta on esillä myös Kontissa. Karttaan voi merkitä oman unelmansa Historian museon sijainnista. Kuva: Reetta Nykänen.

Museokeskuksen korkeakouluharjoittelijan tehtävät ovat olleet Reetalle mieleisiä, koska työtehtävät ovat olleet monipuolisia ja vaihtelevia. Keväällä tehtävät liittyivät pääosin museokeskuksen Forumissa sijainneeseen Kansalaistilaan. Kesän harjoittelussa tehtävät ovat kytkeytyneet Kauppatorilla olevaan Konttiin. Tehtäviin on kuulunut tiedottamista Kansalaistilan ja Kontin tapahtumista ja niiden organisointia.  Sekä kevään että kesän harjoittelussa hän pääsi tekemään työtä Historian museo – Unelmien museo -hankkeen parissa. Hankkeen myötä Reetta on päässyt selvittämään, millainen olisi turkulaisten unelmien museo. Lisäksi hän on ollut mukana esimerkiksi museokeskuksen Kansalaistilan ja Kontin sisältöjen suunnittelussa. Reetta toteaa, että harjoittelussa ”on ollut tosi kivaa, kun työ on ollut tosi monipuolista ja työpäivät ovat olleet vaihtelevia. Työpäivät ovat kuluneet nopeasti.”

Reetta kokee oppineensa harjoittelussa paljon uutta, vaikka opinnot ovat valmistaneet harjoitteluun hyvin. Reetta kertoo, että harjoittelussa hän on päässyt kokemaan, miten isossa organisaatiossa toimitaan ja kuinka projekteja toteutetaan. Reetta toteaa, että harjoittelussa hänen omat suunnittelu- ja organisointitaitonsa ovat kehittyneet. Myös verkostoitumisen merkityksen hän on harjoittelun aikana ymmärtänyt. Taidoissaan ja tiedoissaan Reetta on huomannut kehitettävää esimerkiksi liiketoimintaosaamisen osalta, sillä hän on havainnut sen työelämässä tärkeäksi taidoksi myös humanistisella alalla. Siksi hän kertoo harkitsevansa suorittavansa liiketoimintaosaamisen opintoja tulevaisuudessa.

Reetta toivoo, että voisi tehdä Historian museo – Unelmien museo -hankkeeseen liittyen gradua.

Harjoittelujakson jälkeen Reetta toivoo työllistyvänsä jatkossa museoalalle. Hän kertoo, että ”Historian museo – Unelmien museo -hanke on tullut itselleni tosi tärkeäksi. Toivon, että pystyn tekemään aiheeseen liittyen gradua tai ainakin olla jollain muulla tavalla mukana siinä hankkeessa.”

 

Juho Malka

© 2019 Histofriikki

Theme by Anders NorenUp ↑