Suomen historia – Histofriikki

Suomen historian oppiaineen julkaisut 2018–2019

Kirjat

Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.): Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018.

Huttunen, Marko & Eerikäinen, Laura & Laine, Laura & Saarinen, Pauliina & Savolainen, Panu (toim.): Ruotsin suurvalta-ajan vesikattorakenteet Suomessa. Senaatti-kiinteistöt & Museovirasto 2018.

Männistö-Funk, Tiina & Myllyntaus, Timo (eds.) (2019): Invisible Bicycle. Parallel histories and different timelines. Brill 2019.

Rantala, Maria: Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010. Sigillum 2019.

Savolainen, Panu & Lehtovuori, Panu & Norrmén Mia & Lopéz Baeza, Jesús: Nikkilän rakennusperintöselvitys. Sipoon kunta 2019.

Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018.

Heinonen, Jarna & Vainio-Korhonen, Kirsi (Eds.): Women in Business Families. From Past to Present. Routledge 2018.

Viinikkala, Lauri: Digitaalisia valheita vai historiallista tietoa? Aineellisen todellisuuden, kerronnan ja historiallisen tiedon suhde yhdistetyn todellisuuden teknologiaa hyödyntävissä menneisyyden esityksissä. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis, 2018.

Artikkelit

Artukka, Topi: Informationsförmedlingens knutpunkter – den muntliga kommunikationens rum i det tidiga 1800-talets Åbo. Historisk Tidskrift för Finland 2019:1.

Artukka, Topi: Kansainvälinen Turun Seurahuone. Tutkimuskatsauksia 3/2018. Turun kaupunki, Turku.

Artukka, Topi: Konstruktionen av ett urbant sällskapsliv – Åbo Societetshus som centrum för societen i början av 1800-talet. Historisk tidskrift för Finland 2018:3.

Artukka, Topi: Valssin pyörteissä. Tanssi ja Turun seurapiirit 1800-luvun alussa. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 113–134.

Hakala, Petra & Saarenpää, Taina: Arkistodiplomatian, vallan ja eettisten kysymysten äärellä. Yksityisarkistojen erityispiirteet arkistoalan ylemmässä koulutuksessa. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 44–59.

Heinonen, Jarna & Vainio-Korhonen, Kirsi: From household economy to family business. Teoksessa: Teoksessa: Heinonen, Jarna & Vainio-Korhonen, Kirsi (Eds.), Women in Business Families. From Past to Present. Routledge 2018, 3–13.

Ijäs, Ulla: German families and their family strategies. Marriage and education in the eighteenth- and the nineteenth-century provincial towns in the northern Baltic. Teoksessa: Aatsinki, Ulla & Annola, Johanna & Kaarninen, Mervi (eds.), Families, Values, and the Transfer of Knowledge in Northern Societies, 1500–2000. Routledge, London and New York 2018, 79–101.

Ijäs, Ulla: Kašmiria ja kölninvettä. Kaupunkilaiseliitin materiaalinen kulttuuri pohjoisen Itämeren kaupungeissa 1700- ja 1800-luvulla. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum, Turku 2018, 135-146

Ijäs, Ulla: Kauppias, leipuri ja kapakan emäntä: naisyrittäjiä Viipurissa noin 1700–1840. Teoksessa: Einonen, Piia & Räihä, Antti (toim.), Kuvaukset, mielikuvat, identiteetti. Viipurin kulttuurihistoriaa 1710–1840, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Helsinki 2018, 89–113.

Ijäs, Ulla: Marie Hackman – The female manager in the family firm Hackman & Co. Teoksessa: Heinonen, Jarna & Vainio-Korhonen, Kirsi (eds.), Women in Business Families: From Past to Present, Gender in Business Families. Routledge, London and New York 2018, 82–95.

Ijäs, Ulla: Mobility in the Long-Term Perspective. Maija Ojala-Fulwood, Pirita Frigren and Ulla Ijäs. Maija Ojala-Fulwood (ed.), Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle-Ages to the Present. De Gruyter, Oldenbourg 2018, 1–26.

Ijäs, Ulla: Teekutsuja ja tanssiaisia. Viipurin herrasväki 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Teoksessa: Piia Einonen & Antti Räihä (toim.), Kuvaukset, mielikuvat, identiteetti. Viipurin kulttuurihistoriaa 1710–1840. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Helsinki 2018, 160–192.

Ijäs, Ulla: The Mobile Urban Elite’s Material Culture in Eighteenth and Nineteenth Century Northern Baltic Cities. Teoksessa: Ojala-Fulwood, Maija (ed), Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle-Ages to the Present. De Gruyter, 2018, 169–188.

Ilmakunnas, Johanna: Konsten att avbilda arbete: Kvinnors sysselsättningar och vardag på Pehr Hilleströms genremålningar från 1770-talet till 1810-talet’, Historisk Tidskrift för Finland 103:1 (2018), 1–45.

Ilmakunnas, Johanna: Naisten työ kuvina: Palvelijat 1700-luvun laatukuvamaalauksessa. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 165–187.

Ilmakunnas, Johanna: Työn kulttuurihistoriaa esimodernin ajan Euroopassa. Teoksessa: Danielsbacka, Mirkka & Hannikainen, Matti & Tepora, Tuomas (toim.), Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa. Gaudeamus 2018, 168–182.

Kallio, Maria & Välimäki, Mari: Kommunikation i svenska städer under tidigmodern tid – en introduktion till temnumret. Historisk Tidskrift för Finland 2019:1

Kallioinen, Mika: Medieval mercants’ letters in Northen Europe. Functions and conventions. Scandinavian Journal of History 44 (1) 2019, 53–76.

Kallioinen, Mika: Menetetty akateeminen vapaus? Professorit ja yliopistoyhteisön kiihtyvä muutos. Tieteessä tapahtuu (2) 2019, 3–7.

Kallioinen, Mika: The rise of the land market in medieval south-west Finland. Continuity and Change 33 (2) 2018, 153–171.

Kallioinen, Mika & Keskinen, Jarkko: Ystävät ja veljet – Kohteliaisuuden konventiot kauppiaskirjeissä keskiajalla ja 1800-luvulla. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 234–250.

Keskinen, Jarkko: Cooperative competition: Business culture in the Finnish merchant community in the first half of the nineteenth-century. Scandinavion Journal of History. Vol 44, 2019:3, 287–309.

Keskinen, Jarkko & Vainio-Korhonen, Kirsi: Statutory invisibility. Urban business women legal and political rights in the 18th century Finland. Teoksessa: Heinonen, Jarna & Vainio-Korhonen, Kirsi (Eds.), Women in Business Families: From past to present. Routledge 2018, 134–152.

Keskinen, Jarkko & Toropainen, Veli-Pekka & Välimäki, Mari: The Iron Lady, Elin Såger: Head of the Family Business. Teoksessa: Heinonen, Jarna & Vainio-Korhonen, Kirsi (Eds.), Women in Business Families: From past to present. Routledge 2018, 47–66.

Kivistö, Terhi: Kadonneiden keskiaikaisten asiakirjojen jäljillä. Asiakirjojen löydettävyys ja paikantamisen ongelmat. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa, Sigillum 2018, 220–233.

Laine, Silja & Männistö-Funk, Tiina & Vahtikari, Tanja (2019c): Kadun kuvat. Valokuvat lähteinä kaupunkihistorian tutkimuksessa. Historiallinen aikakauskirja 2/2019, 169–185.

Männistö-Funk, Tiina (2019): Introduction. The historical production of the invisible and visible bicycles. Teoksessa: Männistö-Funk, Tiina & Myllyntaus, Timo (eds.), Invisible Bicycle. Parallel histories and different timelines. Brill 2019, 1–20.

Männistö-Funk, Tiina (2018): Kävelevien naisten kaupunki. Sata vuotta sukupuolta Turun kaduilla. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 79–96.

Männistö-Funk, Tiina (2018): Suomalaista hätää yli rajojen – 1850- ja 1860-luvun ruokapulan sekä suurten nälkävuosien käsittely eurooppalaisessa lehdistössä. Teoksessa: Jussila, Tuomas & Rantanen, Lari (toim.): Nälkävuodet 1867–1868. SKS 2018, 198–238.

Männistö-Funk, Tiina & Sihvonen, Tanja (2018b): Voices from the uncanny valley. How robots and artificial intelligences talk back to us. Digital Culture and Society 4(1), 45–64.

Niemi, Seija A.: An Environmentally Literate Explorer: A. E. Nordenskiöld’s Three Expeditions to the North Asian Coast, 1875–1879. Sibirica 17:2 (2018), 13–40.

Niemi, Seija A.: The Historical Roots of A. E. Nordenskiöld’s (1832–1901) Conservational Philosophy. Scandinavian Journal of History, (Feb. 5, 2018), 1–20.

Ojala-Fulwood, Maija & Frigren, Pirita & Ijäs, Ulla: Mobility in the Long-Term Perspective. Teoksessa: Ojala-Fulwood, Maija (ed), Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle-Ages to the Present. De Gruyter, Oldenbourg 2018, 1–26.

Pihlman, Aki & Savolainen, Panu: ”Ruukuntekijän tontti. 1700-luvun savenvalajien arki historiallisen arkeologian valossa”, Pitkin poikin Aurajokea – arkeologisia tutkimuksia. Turun museokeskuksen raportteja 23 (2019), 173–185.

Rytty, Suvi: Kavalat kaupungit ja modernin elämäntavan kirous. Paluu luontoon 1900-luvun alun urbanisoituvassa Suomessa. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 95–109.

Savolainen Panu: ”Ainutlaatuinen pala suomalaisen puukaupungin historiaa”, Historia Nyt! 1 (2018), 33–38.

Savolainen, Panu: “Det akustiska stadssamhället. Ljudlandskapet som informationsförmedlingskanal för den offentlija makten och för stadsbor i 1700-talets.” Historisk Tidskrif för Finland 104:1 (2019), 31–48.

Savolainen, Panu & Laine, Laura & Wirkkala, Elina & Saarinen, Lauri & Huttunen, Marko: ”Historiallisen arkeologian näkökulma uuden ajan alun kivikirkkoon. Tapaustutkimus Keminmaan vanhasta kirkosta.”, SKAS 2/2018, 40–64.

Savolainen, Panu: Louhisaaren kartanon kaakkoisen sivurakennuksen vesikattorakenteiden restaurointisuunnitelma. Teoksessa: Huttunen, Marko & Eerikäinen, Laura & Laine, Laura & Saarinen, Pauliina & Savolainen, Panu (toim.), Ruotsin suurvalta-ajan vesikattorakenteet Suomessa. Senaatti-kiinteistöt & Museovirasto 2018, 23–96.

Savolainen, Panu: Näkymättömien puutarhojen varjoissa. Ruotsin ajan lopun turkulaispihojen puut, viljelmät ja istutukset tonttikatselmusten valossa. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 147–164.

Savolainen, Panu: ”Suomen arkkitehtuurin tutkimuksen ja historian alkuvaiheet Turun akatemiassa” Teoksessa: Kuin kissat Largo Argentinalla. Flaneeraus ja assimilaatio kaupunkitilassa (Aalto-yliopiston juhlakirjatoimitus, 2018), 254–261.

Savolainen, Panu: ”The Meaning of Urban Centrality in a Medium-Sized Eighteenth-Century Town”, Sjuttonhundratal 15 (2018), 59–88.

Savolainen, Panu: ”The private, the common and the public: the street and concepts of urban space in 18th-century Sweden”, in Quo Vadis Architectura? 7. Mixing the Private and the Public in the City (Aalto University, 2018), 30–47.

Nurminen, Mikko & Rapeli, Tommi & Savolainen, Panu & Stenius, Jaakko & Viinikkala, Lauri & Virtanen, Kimmo: ”Turku Goes 1812. kokemuksellinen virtuaalivierailu vanhassa kaupungissa.” Turun museokeskus, Iloinen tiede, Glue Collaboration ja Fake Production, Turku & Helsinki 2019. (audiovisuaalinen julkaisu)

Savolainen, Panu: ”Uusia näkökulmia Viipurin Ruotsin aikaan”, HAik 117:2 (2019), 210–211. (kirja-arvio)

Vainio-Korhonen, Kirsi: Lekmäns skriftliga och rättsliga kunnande I början av 1800-talet. Rannsakningsfångar som skrivare av besvärs- och nådeansökningar i Åbo slottshäkte 1838–1850. Historisk Tidskrift för Finland 105:2 (2019). 218–247.

Vainio-Korhonen, Kirsi: Gustava Blomberg – uppiniskainen leskivaimo tyrmässä ja kehruuhuoneessa 1840-luvun Turussa. Teoksessa Björn, Ismo & Härkönen, Antti & Merovuo, Jenni & Myllys, Riikka & Nevala, Arto (toim.), Ruukki, raja ja rahvas. Oikeutta 60-vuotiaalle Kimmo Katajalalle. 2018.

Vainio-Korhonen, Kirsi: Historiantutkimus, vastuullisuus ja tietosuoja. Tieteessä tapahtuu 4/2018.

Vainio-Korhonen, Kirsi: Järjellä ja tunteella aviovuoteeseen. Kleio. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton jäsenlehti 2018.

Vainio-Korhonen, Kirsi: Catharina Renaut 1709–1787-12-08 Barnmorska. Svenskt kvinnobiografiskt lexikon. Saatavissa osoitteessa https://skbl.se/en/article/CatharinaRenaut

Vainio-Korhonen, Kirsi: Ulrika Fredrika Bremer 1746-04-24–1798 -04-01 Affärskvinna, företagare. Svenskt kvinnobiografiskt lexikon. Saatavissa osoitteessa https://skbl.se/sv/artikel/UlrikaFredrikaBremer

Viinikkala, Lauri: Berättande och autenticitet i framställningar av det förflutna baserade på teknologi med blandad verklighet. Historisk Tidskrift För Finland 3/ 2018.

Viinikkala, Lauri & Yli-Seppälä, Laura: Lisätty todellisuus ja museon moniulotteinen muisti. Esimerkkinä Luostarinmäki-seikkailu. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum, Turku 2018

Wolff, Charlotta: ’Erik Bodensten, Politikens drivfjäder. Frihetstidens partiberättelser och den moralpolitiska logiken’, kirja-arvostelu, Sjuttonhundratal. Nordic Yearbook for Eighteenth-Century Studies, vol. 15 (2018), s. 142–45.

Wolff, Charlotta: ’‘Un admirateur des philosophes modernes’: The Networks of Swedish Ambassador Gustav Philip Creutz in Paris, 1766–1783’, Networks of Enlightenment: Digital Approaches to the Republic of Letters, ed. Chloe Edmondson & Dan Edelstein, Oxford University Studies in the Enlightenment, Oxford & Liverpool, 2019, s. 173–200.

Välimäki, Mari: Hylätty talonpoika ja porvarisleski. Erään parin tarina 1600-luvun Turusta. Teoksessa: Artukka, Topi & Keskinen, Jarkko & Saarenpää, Taina (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 191–205.

Välimäki, Mari: Samarbete och kontinuerliga förhandlingar. Kommunikationen mellan Kungliga Akademins konsistorium och andra domstolar i Åbo i slutet av 1600-talet. Historiska Tidskrift för Finlanf 2019:1

Välimäki, Mari: Sydänkäpyseni. Opiskelijat, rakkaus ja salatut kihlat 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa. Historiallinen Aikakauskirja 116 (2018:3), 246–257.

Matka Suomen historiaan

Olen tehnyt tänä kesänä matkaa Suomen historiaan Rooman kautta. Teen tutkimusta ja kirjoitan kirjaa Pohjanlahden molemmin puolin asuneista Rooman kokijoista keskiajalta nykypäivään. Neljän viikon stipendiaattiaika Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa opetti, että historiaa pitää tutkia myös paikan päälle jalkautuen ja tilallisena kokemuksena – ei vain etäältä asiakirjojen ja muiden kirjallisten lähteiden kautta.

Kiipesin heinäkuisena perjantaina kuningas Kustaa III:n suomalaisen suosikin Gustaf Mauritz Armfeltin (1757−1814) jalanjäljissä 550 askelta Pietarinkirkon kupoliin. Lämpöä oli varjossa 33 astetta. Nuori Armfelt kuului kuninkaan seurueeseen tämän Italiaan vuosina 1783−1784 suuntautuneella matkalla. Halusin itse kokea, miltä tuo nousu tuntui sekä tilallisena kokemuksena että fyysisenä ponnistuksena, jotta kykenisin ymmärtämään Armfeltin ja hänen naisseuralaisena tuntemuksia. Huippua lähestyttäessä iho kostui, kupolin kaarevaa sisäkuvetta seuraavat tunnelimaiset portaat kapenevat kapenemistaan ja muuttuvat lopulta jyrkiksi ja ahtaiksi kierreportaiksi.

Suomalaishurmurilla oli 235 vuotta aikaisemmin seuranaan Parman herttuatar Maria Amalia (1746−1804), Ranskan kuningattaren Marie Antoinetten ja Napolin kuningattaren Maria Carolinan sisar. Minun mukanani kupolin ylimmällä tasanteella tungeksi arkisempaa väkeä, amerikkalaisia, kiinalaisia ja venäläisiä turisteja. Lisäksi keveä kesämekkoni muistutti keveydessään lähinnä herttuattaren aluspaitaa. Hikeni valuessa jouduin toteamaan, että 1700-luvun vallasnaisen puvussa pitkä nousu kupolin kapeissa ja jyrkkenevissä portaikoissa on täytynyt olla omaa kiipeämistäni paljon kunnioitettavampi ponnistus.

Pietarinkirkon kaltaisessa pyhässä ja julkisessa tilassa herttuattarella on täytynyt olla päällään kureliivi, useita hamekerroksia ja tupeeratuilla lisäkkeillä ja hatulla varustettu uhkea kampaus. Maria Amalialla oli tapana pukeutua myös vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, mutta paavin kotikirkossa hän tuskin esiintyi kiipeämistä helpottavissa housuissa. Näin Armfelt kirjoitti matkapäiväkirjaansa 10.1.1784: ”kävelimme aivan kupolin huippuun, vaikka se oli korkealla ja vaikeata, ympäri sekä kirkon sisällä olevaa räystäsparveketta että kupolin ympäri.”

Rooman Pietarinkirkko kupoleineen kiinnostaa niin ulkoa kuin sisältä kännyköineen kohti korkeuksia kurkottavia turisteja. Matkojen kohteena nykyinen kirkko ja sen edeltäjä ovat olleet Rooman valtakunnan ajoista asti, kun ensimmäinen pyhäkkö pystytettiin apostoli Pietarin perimätiedon mukaiselle hautapaikalle 300-luvun alussa. Kuva: Mikael Korhonen.

Rooma on aina vetänyt puoleensa kävijöitä, pyhiinvaeltajia, taiteilijoita, turisteja ja opintomatkalaisia. Heidän joukossaan on ollut pohjoismaalaisia, suomalaisia ja jopa turkulaisia kuten papinpoika Carl Fredrik Mennander (1748−1803), jonka isä oli fysiikan professori ja Turun piispa Carl Fredrik Mennander. Lakia lukenut ja Turun hovioikeudessa auskultoinut Mennander nuorempi aateloitiin Fredenheimin nimellä. Hän yleni kuningas Kustaa III:n hovin seremoniamestariksi ja edelleen kuninkaallisten museo- ja taidekokoelmien johtajaksi.

Rahakkaan avioliiton solminut Fredenheim teki vuosina 1787−1790 opintomatkan, niin sanotun Grand Tourin, Italiaan, jossa hän syvensi tietämystään antiikin veistotaiteesta ja arkkitehtuurista. Hän kiersi roomalaisten ystäviensä, opaskirjojen ja karttojen avulla ahkerasti Rooman raunioita ja muistomerkkejä. Elokuisena iltapäivänä 1788 hän oli valinnut kohteekseen keisari Augustuksen aikana valmistuneen Marcelluksen teatterin rauniot. Puolikaarenmuotoinen rakennus oli valmistuessaan Rooman suurin teatteri, jossa oli paikat jopa 20 000 katsojalle. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin sen doorilaisilla, joonialaisilla ja korinttilaisilla pylväillä koristetut kerrokset toimivat esikuvana Colosseumille.

Fredenheimin kävelyretki jatkui Rooman vanhimmalle, vuonna 62 ennen ajanlaskumme alkua valmistuneelle sillalle, Ponte Fabriciolle, joka on edelleen jalankulkijoiden käytössä, ja sillan kautta Tiberin saarelle. Vuolaan virran, sillan ja saaren pitkälle antiikin aikaan ulottuva menneisyys sai Fredenheimin aistimaan väkevästi historian kulun. Hän vaipui monen kaltaisensa Rooman-matkaajan tavoin ”aikojen mereen” ja kirjoitti päiväkirjaansa jälkeenpäin: ”Kaikki, jopa Tiberin hurja virta, muistutti minua siitä, miten enemmän kuin 20 vuosisataa, kaiken muun tapaan, on kulkenut ohi. Saapuva iltahämärä upotti minut takaisin tähän aikojen mereen ja koko muu maailma muuttui mielessäni uudisasutukseksi.”

Sitkeä suhteiden solmija sai parhaimman palkintonsa lokakuussa 1788. Fredenheim sai tuolloin paavilta luvan kaivauksilleen Forum Romanumilla. Tutkimukset olivat alueen historian ensimmäiset tieteelliset kaivaukset ja ne herättivät runsaasti aikalaishuomiota. Fredenheimin yhteistyökumppanina toimi strasbourgilainen professori ja antiikintutkija J. J. Orbelin (1735−1806), jonka avulla löytöjen tiedot koottiin 1796 ilmestyneeksi julkaisuksi.

Fredenheimin matkapäiväkirja ei paljasta, oliko kyseessä jo pitkään kytenyt suunnitelma. Joka tapauksessa tavoitteena oli löytää maakerrosten alta Forumin antiikinaikainen eteläreuna. Se Forum Romanum, jota me voimme katsoa ja tutkia, oli vielä 1700-luvulla pitkälti maa-aineisten ja ruohon peitossa ollut topografinen arvoitus, jonka mittasuhteista ja rakennuksista oli eriäviä, suorastaan sekalaisia käsityksiä.

Fredenheimin kaivauskuopan syvyys oli runsaat kahdeksan metriä. Sen pohjalta hän löysi myöhemmin Basilica Juliaksi tunnistetun julkisen rakennuksen sisäänkäynnin marmoriportaat. Koska koko muu Forum oli vielä kaivamatta, eivät Fredenheim tai muutkaan hänen aikalaisensa tienneet, mistä rakennuksesta löydöksessä oli kyse.

Matka Roomaan Suomen historian jalanjäljissä osoittaa jo kahden esimerkin kautta, miten oman maan historian tutkimus on nykyään kansainvälistä ja ylirajaista. Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa tutkitaan paljon esimerkiksi Turun ja turkulaisten historiaa, mutta monesti aihe avautuu tavalla tai toisella meille tuttujen, 1900-luvulla muovautuneiden Suomen rajojen ulkopuolelle. Se on luontevaa ja myös välttämätöntä, sillä se alue, jota me nykyään kutsumme Suomeksi samoin kuin alueella eri aikoina asuneet ja alueelle monesta suunnasta muuttaneet ihmiset ovat ylittäneet ”aikojen meressä” Suomen nykyiset rajat mennen tullen ja monin tavoin.

Kirsi Vainio-Korhonen

Pääkirjoituksen kirjoittaja on Suomen historian professori.

Suomen historia menestystarinana

Oletko leikitellyt ajatuksella aikakoneesta, joka veisi sinut Turun torille 1800-luvulla, kävelemään keskiajan tuomiokirkkoon tai ihmettelemään jotakin vielä kaukaisempaa aikakautta? Vaikka joku tällaisen koneen keksisi, aikamatkaa olisi syytä harkita kahteen kertaan. Menneisyys on ollut täynnä uhkia ja epäkohtia, jotka ovat meille vieraita, eikä romantisoitu kuva historiasta ole realistinen. Kipulääkkeet, penisilliini tai harppauksin edennyt tasa-arvo saavat ainakin minut tuntemaan tyytyväisyyttä, että olen syntynyt 1960-luvulla enkä sata vuotta aikaisemmin.

Suomen historia keskiajalta nykypäivään on huikea loikka kohti kaikinpuolista hyvinvoinnin paranemista. Vaikka ei haluaisi sortua liioittelevaan edistysuskoon, kehityksen tuloksia ei voi kieltää. Kiistattomin osoitus tästä on elinajanodotteen nousu. Läpi esiteollisen ajan 1800-luvulle asti taudit, katovuodet ja lähes olematon terveydenhoito pitivät huolen, että ihmiset harvoin saavuttivat edes ikää, jota elävät lukeutuvat nykyisin keski-ikäisiksi. Tuolloin kuoltiin tyypillisesti 40 tai jopa vain 30 vuoden iässä. Tämäkin koski vain niitä onnekkaita, joita isorokon, tuhkarokon ja hinkuyskän kaltaiset tartuntataudit tai keinoruokinnasta aiheutuneet suolistotaudit eivät vieneet hautaan jo lapsena. Kun useimmat tartuntataudit ja monet muut terveyteen kohdistuvat uhat on sittemmin onnistuttu voittamaan, nyt syntyvä poika voi odottaa elävänsä yli 78 ja tyttö peräti yli 84 vuotiaaksi. Nykysuomalaisilla on siis elinvuosia keskimäärin kaksin verroin siihen nähden, mikä oli tilanne vain viisi tai kuusi sukupolvea sitten, 1800-luvun puolivälissä.

Moderniin terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja vaikkapa ilmaiseen koulutukseen tottuneen nykyihmisen voi olla vaikea ymmärtää maailmaa, jossa menneisyyden suomalaiset elivät. Katovuosi tai kulovalkean tavoin kylästä kylään edennyt epidemia saattoi koska tahansa suistaa elämän raiteiltaan. Vanhemmilla oli erityinen taakka kannettavanaan, sillä esiteollisen ajan lopulla lapsista yli viidennes ei nähnyt ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Keskimäärin lapsista peräti joka toinen kuoli alle kymmenvuotiaana. Tässä suhteessa kehitys on ollut erityisen vaikuttavaa: imeväis- eli alle yksivuotiaiden kuolleisuus on painunut pariin promilleen.

Huikea on ollut myös Suomen kasvutarina yhdestä Euroopan köyhimmistä maista, jollainen Suomi vielä 1860-luvulla selvästi oli, maailman vauraimpien maiden joukkoon. Teollistuminen ja maailmanmarkkinoilta puunjalostusteollisuuden tuotteiden kysynnän muodossa tullut taloudellisen nousun liikevoima tempasivat suomalaiset kiihtyvään rakennemuutokseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen. Kehityksen hedelmät levisivät koko yhteiskuntaan, toisin kuin monessa muussa maassa. Metsien omistus oli jakautunut tasaisesti, mikä kanavoi metsäteollisuuden vientitulot laajalti sen sijaan, että ne olisivat päätyneet suuryritysten tai pienen eliitin taskuihin. Kasvu oli aluksi hidasta, mutta silti Suomen talous oli jo ensimmäisen maailmansodan aattona henkeä kohden laskettuna noin kolme kertaa suurempi kuin vuonna 1860. Vuodesta 1860 nykypäivään bruttokansantuote on jopa 25-kertaistunut.

Suomen historia tutkii yhtä maailman onnistuneimmista yhteiskunnista, historian suurta menestystarinaa. Maailman mitassa Suomen historia on, jos ei aivan poikkeus, vähintään kiinnostava tapaustutkimuksen kohde siitä, millaisten valintojen kautta on rakennettu suhteellisen vakaa, turvallinen ja markkinataloutta toimivalla tavalla hyödyntävä yhteiskunta. Ainakin yliopistojen ulkopuolella Suomen historia näyttäytyy silti enemmän sotien, kapinoiden ja poliittisten mullistusten historiana. Vuosi 1918 on ollut tapetilla, mutta myös toisesta maailmansodasta kertovat tutkimukset täyttävät vuodesta toiseen kirjakauppojen historia-aiheiset hyllyt. Nämä 1900-luvun historiaan painottuvat poikkeusajat ovat perusteltuja tutkimuskohteita, onhan Suomi elänyt niissä kohtalonhetkiään. Silti jää miettimään, onko nykyinen hyvinvointi niin itsestään selvä asia, että siihen johtaneet historialliset polut eivät herätä samanlaista kiinnostusta kuin sotien tapahtumahistoria.

Pitkiä ajanjaksoja kattava ja monipolvisia kehityskulkuja hahmotteleva rakennehistoria on haaste niin tutkimukselle kuin opetuksellekin. Menestys tiivistyy tilastollisiin lukuihin, jotka eivät herätä samanlaisia tunteita kuin dramaattiset kuvat tai kertomukset teloituksista, sotien ratkaisutaisteluista ja valtiollisista neuvotteluista, joissa Suomen asema itsenäisenä valtiona on ollut vaakalaudalla. Elinajanodotteen vertaansa vailla olevaa nousua ei voi selittää suurmiesten toimilla eikä ajoittaa yhdelle kellonlyömälle, vaan taustalla on lukuisia vaikeasti analysoitavia tekijöitä lääketieteen edistysaskeleista, yleisen elintason noususta ja parantuneesta ravinnonsaannista viemäreiden ja vesijohtojen rakentamiseen. Ja kuitenkin näihin väestökehityksestä ja elintason noususta kertoviin lukuihin konkretisoituu kaikkien suomalaisten tarina.

Tervetuloa yliopistoon ja opiskelemaan historiaa!

Pääkirjoituksen laatija professori Mika Kallioinen toimii vuoden 2019 maaliskuun loppuun Suomen historian oppiaineen esimiehenä.

Suomen historian oppiaineen julkaisut lukuvuonna 2017-2018

Kirjat

Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018.

Johanna Ilmakunnas & Jon Stobart (eds), A Taste for Luxury in Early Modern Europe: Display, Acquisition and Boundaries. Bloomsbury Publishers 2017.

Johanna Ilmakunnas, Marjatta Rahikainen & Kirsi Vainio-Korhonen (eds), Early Professional Women in Northern Europe, c. 1650–1850. Routledge 2017.

Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen, Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö. Turku 2017.

Arto Ahlberg & Seija A. Niemi (toim.), Koskenrannan kuohuva historia. Mannerheimin visioista viihtyisäksi asuinpaikaksi. Koskenrannan perinneryhmä 2017.

Otso Kortekangas & Panu Savolainen, Kaupunki maailman keskellä. Turun lasten maailmanhistoria. En stad mitt i världen. Åbobarnens världshistoria. Sigillum 2017.

Marko Huttunen, Laura Eerikäinen, Laura Laine, Pauliina Saarinen & Panu Savolainen (toim.), Ruotsin suurvalta-ajan vesikattorakenteet Suomessa. Senaatti-kiinteistöt & Museovirasto 2018.

Panu Savolainen, Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa arkielämässä ja kielenkäytössä 1740–1810. Sigillum 2017.

Kirsi Vainio-Korhonen, Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018.

Jarna Heinonen & Kirsi Vainio-Korhonen (Eds), Women in Business Families. From Past to Present. Routledge 2018.

Artikkelit

Topi Artukka, Valssin pyörteissä. Tanssi ja Turun seurapiirit 1800-luvun alussa. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 113–134.

Ulla Ijäs, English Luxuries in Nineteenth Century Vyborg. Teoksessa Jon Stobart and Johanna Ilmakunnas (eds.), A Taste for Luxury in Early Modern Europe. Display, Acquisition and Boundaries. Bloomsbury, London, 2017, 265–282.

Ulla Ijäs, Kašmiria ja kölninvettä. Kaupunkilaiseliitin materiaalinen kulttuuri pohjoisen Itämeren kaupungeissa 1700- ja 1800-luvulla. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 135–146.

Maija Ojala-Fulwood, Pirita Frigren & Ulla Ijäs, Mobility in the Long-Term Perspective. Teoksessa Maija Ojala-Fulwood (ed), Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle-Ages to the Present. De Gruyter, Oldenbourg 2018, 1–26.

Ulla Ijäs, The Mobile Urban Elite’s Material Culture in Eighteenth and Nineteenth Century Northern Baltic Cities. Teoksessa Maija Ojala-Fulwood (ed), Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle-Ages to the Present. De Gruyter, 2018, 169–188.

Johanna Ilmakunnas, French Fashions: Aspects of elite lifestyle in Eighteenth-Century Sweden. Teoksessa Johanna Ilmakunnas & Jon Stobart (eds), A Taste for Luxury in Early Modern Europe: Display, Acquisition and Boundaries. Bloomsbury Publishers 2017, 243–263.

Johanna Ilmakunnas, From Mother to Daughter: Noblewomen in Service at Swedish Royal Court, c. 1740–1820. Teoksessa Johanna Ilmakunnas, Marjatta Rahikainen & Kirsi Vainio-Korhonen (eds), Early Professional Women in Northern Europe, c. 1650–1850. Routledge 2017, 69–90.

Johanna Ilmakunnas & Jon Stobart, Display, acquisition and boundaries of luxury and taste. Teoksessa Johanna Ilmakunnas & Jon Stobart (eds), A Taste for Luxury in Early Modern Europe: Display, Acquisition and Boundaries. Bloomsbury Publishers 2017, 1–17.

Johanna Ilmakunnas, Konsten att avbilda arbete: Kvinnors sysselsättningar och vardag på Pehr Hilleströms genremålningar från 1770-talet till 1810-talet’, Historisk Tidskrift för Finland 103:1 (2018), 1–45.

Johanna Ilmakunnas, Naisten työ kuvina: Palvelijat 1700-luvun laatukuvamaalauksessa. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 165–187.

Johanna Ilmakunnas, Muotokuvien merkitys aateliskulttuurissa. Teoksessa Minä en ole minä. Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia. Sinebrychoffin taidemuseo, Kansallisgalleria 2017, 49–57.

Johanna Ilmakunnas, Marjatta Rahikainen, & Kirsi Vainio-Korhonen, Women and Professional Ambitions in Northern Europe, c. 1650–1850. Teoksessa Johanna Ilmakunnas, Marjatta Rahikainen & Kirsi Vainio-Korhonen (eds), Early Professional Women in Northern Europe, c. 1650–1850. Routledge 2017, 1–23.

Johanna Ilmakunnas, Porträttens betydelse inom adelskulturen. Teoksessa Jag är inte jag. Kända och glömda porträtt. Konstmuseet Sinebrychoff, Finlands Nationalgalleri 2017, 59–67.

Johanna Ilmakunnas, Säätyläisnaiset ja käsitöiden materiaalinen kulttuuri 1800-luvun alkupuolella, Ennen ja nyt 17:4 (2017).

Johanna Ilmakunnas, Työn kulttuurihistoriaa esimodernin ajan Euroopassa. Teoksessa Mirkka Danielsbacka, Matti Hannikainen & Tuomas Tepora (toim.) Menneisyyden rakentajat: Teoriat historiantutkimuksessa. Gaudeamus 2018, 168–182.

Mika Kallioinen, Inter-communal institutions in medieval trade. Economic History Review, 70:4 (2017), 1131–1152.

Mika Kallioinen & Jarkko Keskinen, Ystävät ja veljet – Kohteliaisuuden konventiot kauppiaskirjeissä keskiajalla ja 1800-luvulla. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.): Kaupunkien varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 234–250.

Mika Kallioinen, The nature of competition: Finnish cartels in the interwar period. Journal of European Economic History 45:1 (2017), 11–35.

Mika Kallioinen, Varsinais-Suomen elinkeinoelämä: talouden kehitys ja yritykset. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 213–277.

Mika Kallioinen, Varsinais-Suomesta maailmalle. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 185–211.

Mika Kallioinen, Yhteistyön rakentaminen 1970-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 167–183.

Mika Kallioinen, Yhteisöstä yhdistyksiin – turkulaisen yritystoiminnan pitkä linja. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 11–23.

Jarkko Keskinen, Lankkukauppiaiden kaupunki. Puutavaramarkkinoiden muutos Porissa 1800–1837. Teoksessa Suvi Heikkilä (toim.), Satakunnan teollinen kulttuuriperintö. Satakunnan Historiallinen Seura 2017, 75–97.

Jarkko Keskinen & Kirsi Vainio-Korhonen, Statutory invisibility. Urban business women legal and political rights in the 18th century Finland. Teoksessa Jarna Heinonen & Kirsi Vainio-Korhonen (Eds.), Women in Business Families: From past to present. Routledge 2018, 134–152.

Jarkko Keskinen, Personal catastrophe, communal misfortune. Bankruptcy in an eighteenth-century merchant family. Teoksessa Deborah Simonton & Hannu Salmi (eds.) Catastrophe, Gender and urban experience, 1648-1920. Routledge 2017, 139–156.

Jarkko Keskinen, Veli-Pekka Toropainen & Mari Välimäki, The Iron Lady, Elin Såger: Head of the Family Business. Teoksessa Jarna Heinonen & Kirsi Vainio-Korhonen (Eds.), Women in Business Families: From past to present. Routledge 2018, 47–66.

Terhi Kivistö, Kadonneiden keskiaikaisten asiakirjojen jäljillä. Asiakirjojen löydettävyys ja paikantamisen ongelmat, Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen, & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa, Sigillum 2018, 220–233.

Seija A. Niemi, An Environmentally Literate Explorer: A. E. Nordenskiöld’s Three Expeditions to the North Asian Coast, 1875–1879. Sibirica 17:2 (2018), 13–40.

Seija A. Niemi, The Historical Roots of A. E. Nordenskiöld’s (1832–1901) Conservational Philosophy. Scandinavian Journal of History, (Feb. 5, 2018), 1–20.

Milla Bergström & Suvi Rytty, La Finlandia e la Chiesa cattolica durante il pontificato di Benedetto XV. Direzione di Alberto Melloni, a cura di Giovanni Cavagnini e Giulia Grossi: Benedetto XV – Papa Giacomo della Chiesa nel mondo dell’«inutile strage», vol. II,. Società editrice il Mulino 2017, 865–877.

Suvi Rytty, Kavalat kaupungit ja modernin elämäntavan kirous. Paluu luontoon 1900-luvun alun urbanisoituvassa Suomessa. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa (toim.). Sigillum 2018, 95–109.

Suvi Rytty, Puoskarointia vai puhdasta auttamisen halua? Luonnonparantaja Maalin Bergström ja laittoman lääkärintoimen harjoitus 1900-luvun alun Suomessa. Teoksessa Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.) Kiistellyt tiet terveyteen. Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2017, 130–164.

Petra Hakala & Taina Saarenpää, Arkistodiplomatian, vallan ja eettisten kysymysten äärellä. Yksityisarkistojen erityispiirteet arkistoalan ylemmässä koulutuksessa. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 44–59.

Panu Savolainen, Ainutlaatuinen pala suomalaisen puukaupungin historiaa. Historia nyt! 1, 33–38.

Panu Savolainen, Louhisaaren kartanon kaakkoisen sivurakennuksen vesikattorakenteiden restaurointisuunnitelma. Teoksessa Marko Huttunen, Laura Eerikäinen, Laura Laine, Pauliina Saarinen & Panu Savolainen (toim.) Ruotsin suurvalta-ajan vesikattorakenteet Suomessa. Senaatti-kiinteistöt & Museovirasto 2018, 23–96.

Panu Savolainen, Näkymättömien puutarhojen varjoissa. Ruotsin ajan lopun turkulaispihojen puut, viljelmät ja istutukset tonttikatselmusten valossa. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.), Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa (toim.). Sigillum 2018, 147–164.

Panu Savolainen, Une ville retardaire ? Le début de l’éclairage des rues dans une ville provinciale Suédoise. Revue Histoire Urbaine 50 (2017), 13–28.

Jarna Heinonen & Kirsi Vainio-Korhonen, From household economy to family business. Teoksessa Jarna Heinonen & Kirsi Vainio-Korhonen (Eds) Women in Business Families. From Past to Present. Routledge 2018, 3–13.

Kirsi Vainio-Korhonen, Liikenneyhteydet edelleen haasteena. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 137–146.

Kirsi Vainio-Korhonen, Midwives: Birthing Care Professionals in Eighteenth-Century Sweden and Finland. In Johanna Ilmakunnas, Marjatta Rahikainen & Kirsi Vainio-Korhonen (Eds): Early Professional Women in Northern Europe, c. 1650–1850. Routledge 2017, 25–42.

Kirsi Vainio-Korhonen, Monipuolistuvaa edunvalvontaa toisen maailmansodan jälkeen. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 117–136.

Kirsi Vainio-Korhonen, Panostusta satamiin ja merenkulkuun. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 147–152.

Kirsi Vainio-Korhonen, Teollisuuden ja kaupan ripeää kasvua sotien jälkeisessä Varsinais-Suomessa. Teoksessa Mika Kallioinen, Kari Teräs & Kirsi Vainio-Korhonen Vuosisata Varsinais-Suomen hyväksi. Turun kauppakamari talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Turun kauppakamarin kulttuurisäätiö 2017, 153–166.

Kirsi Vainio-Korhonen, Vastuullinen historia. Teoksessa Satu Lidman, Anu Koskivirta & Jari Eilola (toim.) Historiantutkimuksen etiikka. Gaudeamus 2017, 29–47.

Mari Välimäki, Hylätty talonpoika ja porvarisleski. Erään parin tarina 1600-luvun Turusta. Teoksessa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.) Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa. Sigillum 2018, 191–205.