Tälle sivulle on koottu tekstejä, jotka edistävät yliopiston ja yhteiskunnan välistä yhteistyötä, tutkimuksen ja koulutuksen vuoropuhelua sekä kantaaottavia ja taiteellisia tekstejä liittyen sosiaali- terveys- ja sivistyspalveluihin.
Teknologia on kehittynyt isoin harppauksin viimeisen parinkymmenen vuoden ajan, eikä ole mitään syytä epäillä, miksei tämä kehitys jatkuisi vielä tulevaisuudessa. Lisäksi ihmisten kiinnostus itsensä mittaamiseen on jatkuvasti kasvussa, ja se myös arkipäiväistyy koko ajan.
WHO ennusti vuonna 2018, että yli 60-vuotiaiden määrä maailmassa tulee jopa kaksinkertaistumaan seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Elinajanodotteen noustessa sekä iäkkäiden määrän kasvaessa suhteellisesti työikäisiin verrattuna erityisesti hoitoalaa uhkaa entistäkin voimakkaampi työvoimapula.
Luontopohjaiset ratkaisut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat ajankohtaisia. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelman, jonka neljä painopistettä ovat osallisuus, arkiympäristön kehittäminen, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävä toiminta ja palvelut sekä päätöksenteolla vaikuttavuutta.
Osallistuimme keväällä 2021 Tulevaisuusajattelu ja skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollossa -kurssille, jossa tutustuimme tulevaisuudentutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, tulevaisuusajatteluun sekä opettelimme tulevaisuuskuvien avulla rakennettavaa skenaariotyöskentelyä. Kurssitehtävänä oli skenaarioraportti kiinnostuksen kohteena olevasta aiheesta, käyttäen tulevaisuustaulukkomenetelmää tulevaisuuteen suuntautuvien skenaarioiden luomiseksi.
Lopulta elämä ei juurikaan muutu. Vaikka yhden asian vain jättäisi tekemättä, elämässä on hirvittävän paljon kaikenlaista mielenkiintoista, joka kantaa, parantaa keskittymistä, rentouttaa, on esteettistä ja tuntuu.
Sitä voi olla vaikea käsittää, mutta joskus kun ajattelin tupakoinnin lopettamista, tuntui, kuin sen jälkeen elämässäni ei enää olisi mitään. Minä toden teolla pelkäsin tulevaisuutta ilman tupakkaa.
Yhteinen ääni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. Tämän jakson tuotti Sote-akatemia.
Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä.
Miksi lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuutta kannattaa tutkia?
Sosiaalityöntekijä ja tutkija Anniina Kaittila sekä nuorisopsykiatrian dosentti ja ylilääkäri Max Karukivi keskustelevat aiheesta ja esittelevät tutkimushankkeen LANUPS – Lastensuojelun sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian yhteistutkiminen ja -kehittäminen Länsi- ja Itä-Suomessa.
Näen aina punertavia sävyjä, kun kuulen ihmisten esittävän ”nyt sinun pitää ottaa itseäsi niskasta kiinni” -tyylisiä ilmaisuja. Metsään mennään ainakin kahdessa asiassa:
Enaktivistit ajattelevat, että mieli ei sijaitse ainoastaan aivoissa, vaan koko ruumiissa. Koko ruumis kokee, ajattelee ja tuntee. Tämän lisäksi ihminen voi ikään kuin laajentaa mielensä ruumiin ulkopuolisiin esineisiin ja asioihin. Esimerkiksi sokea ihminen tuntee ensisijaisesti maan kepin päässä, ei keppiä.
”Tupakointi on mukavaa puuhaa.” Näin kirjoitti kaveri vuosia sitten vaihtoehtoisiin varoitusteksteihin, joita liimaili omiin tupakka-askeihinsa. Päätimme silloin, että lopettaisimme tupakoinnin vasta kun osaamme puhaltaa renkaiden lisäksi kokonaisia savulaivoja, kuten Gandalf konsanaan.
