mikkal

Perheyrityksiä on yleisesti pidetty varhaisen teollistumisen ja sitä edeltävän ajan jäänteinä, jotka eivät erityisen hyvin sovellu modernin talouden vaatimuksiin. Ne eivät ole dynaamisia tai tavoittele kasvua, eivätkä omistajaperhettä edustavat johtajat ole tehtävässään yhtä päteviä kuin koulutetut ammattijohtajat. Erityisesti sukupolvenvaihdokset ovat ongelmallisia. Vaikka perustajat ja heidän […]

Perheyritykset ovat voimissaan

kirjoittajalta
Saimme hiljattain kuulla, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii epäilyä isännöintialalle pesiytyneestä kartellista. Viime vuoden lopulla rakennusbisneksessä paljastui puolestaan koko maan kattanut styrox-kartelli. (Helsingin Sanomat 4.12.2018, 8.2.2019). Vaikka kartellit ovat olleet kiellettyjä 1990-luvulta lähtien, tällä vuosituhannella kartelleista epäiltyjen yritysten listalle on joutunut useita Suomen teollisuuden lippulaivoja, […]

Kartellit eivät ole historiaa

kirjoittajalta
Suomalaiset luottavat tieteeseen. Tieteen tiedotus ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämän asennekartoituksen, Tiedebarometrin, mukaan yliopistot ovat sijoittuneet yhteiskunnan eri instituutioiden joukossa kolmanneksi heti poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Kyselyissä 70–75 prosenttia vastaajista on ilmoittanut tuntevansa melko suurta tai hyvin suurta luottamusta yliopistoihin. Samaan aikaan professorin ammatin arvostus […]

Arvostus ja arkipäivä: professorin muuttuva asema

kirjoittajalta
1
Yliopistolaiset ovat historiallisessa tilanteessa, sillä yliopistojen opetushenkilökunta on ensimmäistä kertaa mennyt lakkoon. Työtaistelu käynnistyi Helsingin yliopistossa. Mikäli neuvottelutulosta ei synny, työnseisaus leviää päivän pistelakkoina muualle maahan. Poikkeuksellisuudestaan huolimatta lakko on aina kuulunut yliopistolaisia edustavien liittojen työtaisteluvalikoimaan. Tieteentekijöiden liitto eli entinen Assistenttiliitto syntyi vuonna 1967 kohentamaan […]

Yliopisto lakossa!

kirjoittajalta
Juoksijalegenda Paavo Nurmi tunnettiin taktiikasta, jossa hän meni heti kilpailun alussa kärkeen, pysytteli piikkipaikalla ja tuli ensimmäisenä maaliin. Vuonna 1931 Helsingissä järjestetyssä kahden mailin juoksussa, jonka Nurmi maailmanennätysajalla voitti, hän tyytyi kuitenkin aluksi peesaamaan pahimpia kilpakumppaneitaan. Nämä olivat juoksun jälkeen yllättyneitä ja pettyneitä Nurmeen, jonka […]

Kilvoittelu akateemisilla ja muilla kilpakentillä

kirjoittajalta
Me kaikki yliopistolla työskentelevät olemme sidoksissa yliopiston ulkopuolelta haettavaan rahoitukseen. Tutkijoille se on elinehto, mutta myös vihreällä oksalla jo istuville eli vakinaisissa tehtävissä oleville asia on yhtä ajankohtainen. Rahoituksen hakeminen omalle tutkimusryhmälle on keskeinen osa työtehtäviä. Ongelma on kaikille tuttu: olipa rahoittaja kuka tahansa, kilpailu […]

Tutkijan leipä

kirjoittajalta