Noora Viljamaa

Uppsalan yliopiston historian laitos Engelska parkenissa. 1
Tämän tekstin ilmestyessä torstaina olemme Förfalskarna-hankkeessa väitöskirjaansa tekevän Josefine Sjöbergin kanssa rantautuneet Viking Linella Tukholmaan ja ehkä jo saapuneet Uppsalaan, jossa vietämme tutkijavaihdossa seuraavat kolme kuukautta. Odotamme seuraavilta kuukausilta inspiroivia ja antoisia kirjoitushetkiä, monia ruotsinkielisiä keskusteluja ruotsalaisten kollegoiden kanssa, kahvitteluja (ja taivaallista pullaa), tunnelmointia Uppsalan […]

Postkort från Uppsala: Kohti Uppsalaa

kirjoittajalta
Kulunut heinäkuu oli maapallon mittaushistorian kuumin kuukausi. En halua puhua ennätyksestä, sillä assosioin ennätykset ennen kaikkea positiivisiksi tapahtumiksi, ja ilmastokatastrofi on sellaisesta kaukana. On selvää, että maapallo kiehuu, ja todistamme nyt ensimmäistä näytöstä siitä, mitä on luvassa lisää jo lähitulevaisuudessa. Kuluneena kesänä maastopalot ovat koetelleet […]

Ilmastonmuutos uhkaa myös menneisyyttä

kirjoittajalta
1
Viimeisillään raskaana oleva 29-vuotias kahden lapsen äiti Elisabeth Skönberg hakeutui helmikuussa 1844 Turun kuumesairaalan synnytysosastolle, joka sijaitsi kaupungin etelälaidalla Luostarinmäen vieressä. Paikka oli Skönbergille entuudestaan tuttu, sillä siellä oli syntynyt hänen toinen lapsensa Carl huhtikuussa 1842. Skönbergillä oli myös kuusivuotias tytär Amalia. Amalian ja Carlin […]

Synnytysten ja huono-osaisuuden arkea helmikuussa 1844

kirjoittajalta
Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston […]

Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia

kirjoittajalta
2
“Mutta jo pian vahvistui ajatus siitä, että tärkeää olisi säilyttää historiallisia miljöitä, sellaisia, jotka olivat ominaisia juuri Turulle ja antoivat sille sen hengen ja sielun.” Turku kaavailee vuonna 1934 perustetun ja siten Suomen vanhimpiin siirtolapuutarhoihin kuuluvan Kupittaan siirtolapuutarhan tilalle muun muassa kerrostaloja, jolloin nykyisestä siirtolapuutarhasta […]

Kupittaan siirtolapuutarha on pala Turun sielua

kirjoittajalta
3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa

kirjoittajalta
2
Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinmäkeläinen Fredrica Söderlund sai suru-uutisen: hänen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkisälli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin läheisyydessä. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkisällistä, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan Töftön saarelta Bomarsundiin. Heidän aluksensa kenties kaatui tai ajautui […]

Eräs haaksirikko joulukuussa 1832

kirjoittajalta
Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä

kirjoittajalta
Toukokuulla 1942 TK-mies eli tiedotuskomppaniaan kuuluneen vänrikki H. Harrinvirran ottamassa valokuvassa pöydällä seisoo pieni täplikäs koiranpentu, joka syö kalanruotoja. Pentu on sommiteltu kuvan keskelle ja se kiinnittää siten katsojan huomion. Pennun lisäksi kuvassa on myös kolme sotilasta, jotka näyttävät hymyilevän tai nauravan katsoessaan koiranpentua. Kuvan […]

Koirat sotilaiden maskotteina ja historiallinen empatia

kirjoittajalta