Ajankohtaista

Hämeenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heistä osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula päätti tämän takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat […]

Täti ja 100 gentlemannia Turussa – Hämeenlinnan Lyseon orkesterin vappukonsertti ...

kirjoittajalta
”Heräsin aamulla aikaisin ja muistin mämmin, jota säilytettiin porstuan ruokakommuurissa, maistoin sormellani muutaman kerran, kun mummu tämän huomas hän tukisti ja sanoi että olin rikkonut Jeesuksen antaman määräyksen.” Näin muistelee vuonna 1913 Pirkanmaalla syntynyt Veikko (nimi muutettu) lapsuutensa pääsiäistä. Veikko on ottanut osaa vuonna 1985 […]

Pitkäperjantain piinaava nälkä ja orvon arki

kirjoittajalta
Aurajoen yläjuoksulta Halistenkosken padon yli virran mukana vyöryneet jäälautat tunnetaan Turussa edelleen nimellä Halisten ukot. Nämä ukot, Halis Herrarne, mainitaan ensimmäisen kerran Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjassa keväällä 1697, kun eräs tyttö oli menossa katsomaan niitä joen rantaan. Sanomalehteen nimitys Hallisgubbarne päätyi toukokuussa 1849. Se oli kuitenkin […]

Aurajoen jäidenlähdöt ja Halisten ukot

kirjoittajalta
Laillistettu kätilö saattoi 1700-luvulla joutua tutkimaan sukupuolten biologisia tunnusmerkkejä esimerkiksi intersukupuolisten avioliittoihin liittyneiden kiistojen yhteydessä. 1700-luvulla oli yleisesti tiedossa, että silloin tällöin syntyy lapsia, joilla on sekä naisen että miehen sukupuolisia piirteitä. Varhaismodernin ajan asiakirjoissa näitä ihmisiä kutsuttiin kaksineuvoisiksi tai hermafrodiiteiksi. Heidät tunnistettiin myös lakiteksteissä […]

Gösta vai Margareta − Intersukupuolisuuden historiaa

kirjoittajalta
Aatelisperheen tyttäreksi Elimäen Hämeenkylän kartanoon syntynyt Jacobina Charlotta Munsterhjelm (1786−1842) kirjoitti teinityttönä parin vuoden ajan päiväkirjaa. Jacobina merkitsi päiväkirjansa sivuille lyhyitä huomioita perheenjäsenistään, ystävättäristä, kartanon piioista, torpparien lapsista, perhejuhlista, tanssiaisista, kylpyläelämästä, korttipeleistä, onkimisesta, uimisesta, juhannuskokoista ja joululahjoista. Toisin sanoen päiväkirja kertoo nuoren silmin nähtynä suomalaisen […]

Aatelistytön joulunviettoa vuoden 1800 tienoilla

kirjoittajalta
1
Turussa kokoonnuttiin tärkeän teeman äärelle, kun Lapsuus tutkimuskohteena -seminaari pidettiin kampuksella marraskuun ensimmäisellä viikolla. Seminaari järjestettiin yhteistyössä ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) kanssa. HEX:istä paikalla olivat Eletty Hyvinvointivaltio -ryhmän tutkijat. Seminaarissa pohdittiin […]

Lasten kuunteleminen luo uskoa turvalliseen tulevaisuuteen

kirjoittajalta
Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston […]

Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia

kirjoittajalta
Suomen historian oppiaineen täyttäessä pyöreitä pohdimme yhdessä, millä keinoin voisimme juhlistaa tätä merkkipaalua. Onhan sata vuotta sentään jo sellainen matka, joka ansaitsee tulla muistetuksi monella tavalla. Kirjoitusten ja puheiden lisäksi halusimme luoda juhlan tuntua myös graafisesti, ja niin syntyi idea SH 100 -logosta. Sain tehtäväkseni […]

Kohti tiedon valoa – tarina SH 100 -logon takana

kirjoittajalta
Jos minun pitäisi nimetä huone, jolla on ollut elämälleni suurin merkitys, olisi valinta helppo. En valitsisi ensimmäistä omaa huonettani lapsuudenkodissani tai mitään muutakaan huonetta sieltä, niin paljon kuin vanhasta kodistani välitänkin. En liioin päätyisi mihinkään ensimmäisen oman asuntoni huoneista, enkä minkään työpaikkani työhuoneeseen. Vaikka työni […]

Kahvihuone historiantutkimuksen laboratoriona

kirjoittajalta