Näkökulmia

”…mainitsen wielä toisesta ”huutolais”-lapsesta, jolla ei kuulu olewan paljon mitään, paitaa tuskin nimeksikään, ja sama ainoa mekko koko talwen yllään; paljain jaloin pienokainen sitä paitsi nyt jo saa käwellä pihalla.” Sofia Collan kirjoitti vuonna 1909 oman kotipaikkakuntansa lehteen Parikkalan Sanomiin edellä siteeratun mielipidekirjoituksen. Collan esitti […]

”Mainitsen vielä toisesta ’huutolais’lapsesta…” Rouvasväenyhdistykset lastensuojelun varhaisvaiheissa 1800-ja 1900-lukujen taitteessa

kirjoittajalta
Hämeenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heistä osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula päätti tämän takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat […]

Täti ja 100 gentlemannia Turussa – Hämeenlinnan Lyseon orkesterin vappukonsertti ...

kirjoittajalta
Loimaalainen talonpoika Mickel Somiska oli syksyllä 1775 kotipaikkakuntansa syyskäräjillä vastaamassa yli kymmenestä tuohikuormasta, jotka hän oli myynyt kotikylänsä yhteismetsästä. Kanteen häntä vastaan oli nostanut kaksi talonpoikaa, jotka olivat osakkaina samaisessa yhteismetsässä. Tuohi oli kaikille kyläläisille tarpeellista materiaalia, jota kului suuria määriä erityisesti kattoihin. Käräjäkäsittely ei […]

Vapaamatkustajat ja luonnonvarojen vartijat

kirjoittajalta
Sairastuminen vakavaan tautiin on henkilökohtainen tragedia, niin nyt kuin menneisyydessä. Esiteollisena aikana ihmisiä uhkasivat erityisesti tartuntataudit, sillä rutto, isorokko, hinkuyskä ja useat muut kulkutaudit aiheuttivat enemmistön kuolemista. Taudeilla ja niiden torjunnalla on ollut historiallisesti paitsi yksilöön liittyviä myös laajoja yhteisöllisiä vaikutuksia, jotka ovat ulottuneet niihinkin, […]

Taudit, kuri ja järjestys

kirjoittajalta
Aurajoen yläjuoksulta Halistenkosken padon yli virran mukana vyöryneet jäälautat tunnetaan Turussa edelleen nimellä Halisten ukot. Nämä ukot, Halis Herrarne, mainitaan ensimmäisen kerran Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjassa keväällä 1697, kun eräs tyttö oli menossa katsomaan niitä joen rantaan. Sanomalehteen nimitys Hallisgubbarne päätyi toukokuussa 1849. Se oli kuitenkin […]

Aurajoen jäidenlähdöt ja Halisten ukot

kirjoittajalta
Tidigt en vintermorgon den 29 januari 1834 infann sig 17-åriga pigan Eva Palin på senatstorget i Helsingfors för att inhandla två kringlor. Försäljaren Catharina Sahlberg tyckte att sedeln på 2 riksdaler specie banco som Palin överräckte henne var falsk bland annat “utaf papprets beskaffenhet och […]

Pigan Eva Palin och två kringlor

kirjoittajalta
Juhana III sinetti
Kun Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Larsson/Laurinpoika) saapui 25.9.1585 Tübingeniin opiskelemaan, hänet saatettiin kreikan professori Martin Crusiuksen eteen. Crusius, ahkera päiväkirjan kirjoittaja, merkitsi päiväkirjaansa, että tämä kunnianarvoisa vieras tuli “Suomesta, Turun metropolista” (ex metropoli Finlandiae Abo). Hänellä oli mukanaan suosituskirje Ruotsin kuningas Juhana III:lta, “jolle Suomi […]

Esimoderni Suomi: oliko sitä ja mikä se oli?

kirjoittajalta