Dahlströmin kortisto tienä Turun historiaan


Svante Dahlström (1883–1965) tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1901. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa mm. historiaa hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja toimi sen jälkeen sanomalehtimiehenä. Dahlström vaikutti merkittävästi Åbo Akademiin syntyyn vuonna 1918. Hän toimi sen ensimmäisenä hallintojohtajana ja vuosina 1924–1953 myös Turun maistraatin arkistonhoitajana.

Svante Dahlström Turun maistraatin arkistossa. Kansallisarkisto.

Dahlström väitteli tohtoriksi vuonna 1929 ja hänen väitöskirjansa julkaistiin myös suomeksi nimellä Turun palo: Tutkimuksia Turun kaupungin rakennushistoriasta vuoteen 1843. Dahlströmin kortisto sai alkunsa väitöskirjatyöstä, jossa hän tutki Turun paloa 1827 ja keräsi sitä varten korteille tietoa palaneiden talojen sijainnista ja omistajista. Tästä tonttien omistushistoriaa käsitelleestä kortistosta syntyi aikanaan se kokonaisuus, jonka me tunnemme Dahlströmin kortistona, ja joka käsittää noin 300 000 korttia.

Kortisto laajeni väitöskirjatyön valmistuttua ja sen keräämiseen osallistuivat sekä tehtävään palkatut että vapaaehtoiset. Sen päälähteenä käytetyt Turun maistraatin arkiston asiakirjat ovat nykyisin Turun kaupunginarkistossa, mutta kortisto Kansallisarkiston Turun toimipaikassa.

Dahlström toimi Åbo Akademissa dosenttina ja vuodesta 1944 Suomen historian professorina. Turun maistraatin arkistonhoitajan tehtävä antoi hänelle aitiopaikan löytää tekstien tapahtumat ja henkilöt kaupungin historiasta. Dahlström ei tyytynyt kuitenkaan niteiden selailuun, vaan aloitti niiden tietojen saattamisen sellaiseen muotoon, josta muutkin hyötyivät. Tunnetuimpia hänen julkaistuista teksteistään ovat kolmiosaisena painetut Promenaderit, joissa kuvataan turkulaisia maistraatin arkistosta kerättyjen tietojen kautta.

Dahlström loi järjestelmän, jonka mukaan kortteja laadittiin nimenmukaisesti ja asiasanojen mukaan. Näitä kahta osaa täydentävät perukirjakortisto ja topografinen kortisto, joka jakautuu vielä pienempiin kokonaisuuksiin. Kuhunkin korttiin merkittiin tarkkaan sen lähde, joten kortit ovat erinomaisen helppokäyttöisiä vielä tänäänkin.

Päälähteet Turun maistraatin ja raastuvanoikeuden pöytäkirjat käytiin tarkasti läpi, ja kaikista löytyneistä henkilönnimistä laadittiin kortti. Myös asiasanoista ja ammateista laadittiin kortit. Kun tonttien omistukseen liittyviin asiakirjoihin liittyi paljon myös henkilöhistoriaa, tehtiin lisäksi kortteja, jotka viittaavat kortiston eri osiin. Korttien lähteenä käytettiin myös kirjallisuutta ja se ulottuukin keskiajalta 1950-luvulle.

Dahlströmin kortisto on jaettu kokonaisuuksiin, joista Topografisessa kortistossa on tietoja turkulaisista taloista ja tonteista. Korttiin on merkitty talon nimi sekä siihen liittyvät toimenpide lähdeviitteineen. Kuva KA.

Kuhunkin korttiin merkittiin sen lähde ja mahdollinen päivämäärä, sekä henkilön tai talon nimi, tai asiasana. Lisäksi niihin merkittiin lyhyt kuvaus korttia koskevan asiakirjan sisällöstä. Perukirjakortteihin merkittiin tiedot perukirjasta, edesmenneestä ja perillisistä. Kortistoon kirjatuista henkikirjojen tiedoista ilmenevät turkulaisten asuinpaikat kaupungissa.

Dahlströmin kortisto on kultakaivos Turkua tutkiville. Sen alku palautuu sadan vuoden taakse, ja korttien avulla kaikki halukkaat ovat päässeet jo 70 vuoden ajan mielekkäästi kaupunkia koskevien lähteiden äärelle ja työn alkuun. Kortistoa on käytetty niin Turun yliopiston Suomen historian kuin muidenkin oppiaineiden opiskelijoiden harjoitustöiden ja opinnäytteiden, kuin oppiaineen henkilökunnan tutkimustenkin, alkuun panevana voimana. Pelkkä kortiston asiasanojen selailu antaa ideoita ja käsityksen siitä, miten laajoja tutkimattomia kenttiä kaupungin historiassa vielä on. Se on erittäin tärkeä apukeino myös sukututkijoille.

Vuonna 1953 Dahlströmin kortisto siirrettiin Kansallisarkiston Turun toimipaikkaan Aninkaistenmäelle, ja siellä se on ollut tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden vapaassa käytössä siitä saakka. Kortisto digitoitiin vuonna 2015, joten se on nyt käytettävissä myös osoitteessa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1834443850.


FT Veli Pekka Toropainen

Kirjoittaja on Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen tutkija, joka on erikoistunut Turun 1600-luvun historiaan.

Lähteet

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Dahlstr%C3%B6min_kortisto. Arkistojen Portti: Dahlströmin kortisto. Kansallisarkisto. Luettu 8.4.2022.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Svante_Dahlstr%C3%B6m. Svante Dahlström. Wikipedia. Luettu 8.4.2022. Mäkinen, Anneli 2002: Dahlströmin kortisto Turun maakunta-arkistossa. Sukutieto 3/2002. Suomen Sukututkimusseura.

Mäkinen, Anneli 2002: Dahlströmin kortisto Turun maakunta-arkistossa. Sukutieto 3/2002. Suomen Sukututkimusseura.

JAA ARTIKKELI: Facebooktwitterpinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *