vepeto

Aurajoen yläjuoksulta Halistenkosken padon yli virran mukana vyöryneet jäälautat tunnetaan Turussa edelleen nimellä Halisten ukot. Nämä ukot, Halis Herrarne, mainitaan ensimmäisen kerran Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjassa keväällä 1697, kun eräs tyttö oli menossa katsomaan niitä joen rantaan. Sanomalehteen nimitys Hallisgubbarne päätyi toukokuussa 1849. Se oli kuitenkin […]

Aurajoen jäidenlähdöt ja Halisten ukot

kirjoittajalta
Historian opiskeluun kuuluvat vanhat käsialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehdä tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisistä ja ilmiöistä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella vuosisadalla on oma käsialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen pääasiallisena kielenä oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta lähtien suomen kieli alkoi vallata […]

Suomen historian käsialoja

kirjoittajalta
Svante Dahlström (1883–1965) tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1901. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa mm. historiaa hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja toimi sen jälkeen sanomalehtimiehenä. Dahlström vaikutti merkittävästi Åbo Akademiin syntyyn vuonna 1918. Hän toimi sen ensimmäisenä hallintojohtajana ja vuosina 1924–1953 myös Turun […]

Dahlströmin kortisto tienä Turun historiaan

kirjoittajalta
Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia väitöskirjassani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 sekä useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esitystä, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhmät, sillä perinteisen näkemyksen mukaan heistä ei ole […]

Naistoimijuus Turun 1600-luvun historiassa

kirjoittajalta
Turun museokeskuksen Turun linnan kansainvälisestä naistenpäivästä naistenpäivään 8.3.2019–8.3.2020 kestävä näyttely Muutama sananen naisista kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa eläneen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat myös eräitä kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista päähenkilöitä. Nämä tulokset perustuvat väitöskirjaani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston […]

Itsensä elättävät kaupunkilaisnaiset 1600-luvun Turussa

kirjoittajalta
Vuosi 2017 on sukututkimuksen juhlavuosi, sillä Suomen Sukututkimusseura (SSS) täyttää sata vuotta. Juhlaa vietetään 25.11.2017 Helsingissä. Tieteellinen sukututkimus tuottaa jatkuvasti artikkeleita ja kirjoja, joista olisi hyötyä myös historiantutkimukselle, jos niistä vain tiedettäisiin. Sukututkijat ovat tuottaneet myös jotakin muuta, joka mahdollistaa ja helpottaa tutkijan työtä. Sukututkijoiden […]

Sukututkimuksen lähteillä

kirjoittajalta
Kulttuurimaisema on muuttunut sadassa vuodessa huimasti. Jos meidät pudotettaisiin esimerkiksi meille tuttuun kylämaisemaan tai teollisuuskompleksiin vuonna 1917, kestäisi tovin jos toisenkin, ennen kuin tunnistaisimme paikan. En käsittele tässä tekstissä muuttunutta rakennuskantaa, vaan puustoa, joka on vallannut entisen avoimen maiseman.   Lähdetäänpä lenkille Kävelen iltalenkilläni usein […]

Paljaista kallioista lehteviin puistoihin

kirjoittajalta
Millainen on Saaristolaismarkkinoiden, Heikin markkinoiden, Keskiaikamarkkinoiden, Kansainvälisten suurmarkkinoiden ja muiden niitä muistuttavien tapahtumien historia? Kuljemme nykyisin näissä tapahtumissa rauhallisesti jonossa ja tarkastelemme kojujen tarjontaa. Kehitys tähän suuntaan alkoi jo 1800-luvun puolivälissä, jolloin sanomalehdissä kauhisteltiin markkinahumua, juopottelua, varkauksia ja rahan tuhlaamista sekä laiskottelua. Markkinoilla sorruttiin turhuuksiin, […]

Kaiken kansan karnevaalit

kirjoittajalta