Maahanmuuton ja vähemmistöjen tutkijat tapasivat Turussa


Olin mukana järjestämässä toukokuun lopussa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistä tutkijatapaamista, jossa keskustelimme maahanmuutosta ja vähemmistöistä. Tutkijatapaaminen oli samalla kirjanjulkaisutilaisuus, sillä keväällä ilmestyi Maija Ojala-Fulwoodin (TaY) toimittama teos Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle Ages to the Present (De Grüter Oldenburg 2018).

Tutkijatapaamisessa keskustelimme aluksi lyhyesti vuosina 2016–2017 toimineen tutkimushankeen Migration, Movement of Labour and Multiethnic Cities from the Middle Ages to the Present tuloksista. Hankkeen ja samalla julkaisumme lopputulemana voimme todeta, että kirjassa nostetaan esille kymmenen erilaista näkökulmaa migraatioon ja ihmisten liikkuvuuteen. Tutkimusartikkelit keskustelevat muun muassa migraation säätelemisestä, työperäisestä maahanmuutosta sekä liikkuvuudesta, jonka pontimena on paremman elämän etsiminen. Ajallisesti hanke kattoi viisisataa vuotta ja tutkitut alueet ulottuivat Välimereltä Itämeren alueelle. Hankkeen pohjalta voin todeta, että ihmiset ovat aina liikkuneet ja tätä liikkumista on aina pyritty jollain tavalla kontrolloimaan. Toisaalta on hyvä muistaa, että tulijat tuovat monesti uusia tietoja ja taitoja tullessaan, kuten kirjan lukuisat artikkelit osoittavat. Muukalaisuuden määrittelykin on saanut erilaisia muotoja, sillä se voi perustua etniseen, kielelliseen tai lähtöpaikkaa määrittävään tekijään. Toisaalta yksittäiset maahanmuuttajat tai -ryhmät ovat voineet karttaa tai ylittää näitä määritteitä.

Tutkijatapaamisessa key note -luennon piti Åbo Akademin apulaisprofessori ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Magdalena Kmak. Hän on väitellyt oikeustieteistä Puolassa ja sen jälkeen tutkinut kansainvälistä oikeutta. Viime aikoina Kmak on tutkimuksessaan pohtinut muukalaisuuden kokemusta erityisesti toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltoihin paenneiden akateemisten juutalaisten keskuudessa. Kmakin tutkimustyössä on keskeistä pohtia pakolaisuutta tutkimusmetodina ”exile as method”.

Kmakin luennon lisäksi kuulimme lyhyemmät esitelmät tutkimushankkeessa mukana olleilta Tampereen yliopiston tutkijoilta Henrik Mattjukselta ja Samu Pehkoselta. Pehkosen esitelmä romanien ja paikallisyhteisön konflikteista Pohjois-Ruotsissa nosti esille nykypäivän yhteiskunnan kipupisteitä koskien muukalaiseksi koettuja ryhmiä. Mattjuksen esitelmä keskittyi vuoden 1918 Tampereeseen ja siihen, miten eri etniset väestöryhmät sijoittuivat kaupunkiin ja mitä se voi kertoa heidän sopeutumisestaan yhteisöön.

Kuva; Ulla Ijäs

Tutkijatapaaminen oli avoin kaikille ja osallistujia oli ainakin kolmesta eri suomalaisyliopistosta. Myös opiskelijoilla oli mahdollisuus tulla kuuntelemaan esitelmiä ja saada näin merkintä luentopassiinsa. Jatkossa siis perustutkinto-opiskelijoiden kannattaa pitää silmät auki vastaavien avointen seminaarien ja tutkijatapaamisten suhteen. Näissä tapaamisissa pääsee kuulemaan mielenkiintoisia luentoja ajankohtaisista tutkimuksista sekä tutustumaan tutkijoihin. Parhaassa tapauksessa tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa, kuten nytkin. Kiitos siis Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tuelle!

 

 

 

 

Ulla Ijäs
Kirjoittaja toimii Suomen historian yliopisto-opettajana

 

Lisää aiheesta

Lisätietoja kirjasta

Migration, Movement of Labour and Multiethnic Cities from the Middle Ages to the Present -hankkeen kotisivut

Linkki tutkijatapaamisen mainokseen yliopiston verkkosivuilla

JAA ARTIKKELI: Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *