naishistoria

Lukiessa tyttökoululaisen ystäväkirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu ’Suomen lapsi’ toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetistä. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymmärrystä ajastaan ja yhteisöstään. Ystäväkirjan pienessä palassa menneisyyttä oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisiä aineksia. Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa ystäväkirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun […]

Mitä kansalaisuus merkitsi 1900-luvun alun tytölle?

kirjoittajalta
Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta

kirjoittajalta
Historiallinen muisti on toisinaan lyhyt. Joskus muisti on lyhyt tarkoitushakuisesti, joskus nykyhetken korostaminen lyhentää perspektiiviä. Keskustelua tiedustelulainsäädännön uudistamissuunnitelmista sekä suojelupoliisin oikeuksien laajentamisesta käydään pitkälti historiattomana, kun korostetaan turvallisuusympäristön muutosta ja terrorismin värittämää nykyhetkeä. Toki uhkakuvat ovat muuttuneet esimerkiksi 1920–1940-luvun kommunisminvaarasta, mutta keskustelu olisi hyvä sijoittaa […]

Lain rajaviivoilla

kirjoittajalta
1
Kesäkuussa 1932 Sylvi Fagerholm avustaa miestään, Etsivän keskuspoliisin etsivää, ja yrittää varjostamalla saada selvää aiemmin epäilyksiä herättäneen tuntemattoman sinitakkisen naisen henkilöllisyydestä. Epäillään, että nainen olisi mukana kommunistien maanalaisessa, valtiopetoksellisessa toiminnassa. Varjostamisen jälkeen hän kirjoittaa havainnoistaan raportin. ”Suunnilleen klo 10, 15 näinkin […] epäillyn naishenkilön menevän […]

Kahdesti seuratut ja värikäs aineisto

kirjoittajalta