Piia Vuorinen

1
Aloitin väitöskirjani kirjoittamisen keskeltä – suomalaisten valtiolliselle poliisille (Etsivä Keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi) tekemistä ilmiannoista. Ilmiannoissa minua kiehtoi se, että kansalaiset turvautuivat ilmiantamiseen kommunisminvastaista taistelua moninaisemmista syistä maailmansotien välisessä Suomessa. Vaikka valtiollinen poliisi tiedosti ilmiantamisen kytkeytyvän toisinaan henkilökohtaisten riitojen ratkaisemiseen tai liialliseen mielikuvitukseen, se pyrki […]

Väitöspäivän aattona

kirjoittajalta
Nimimerkki Järjestyksen ystävä lähestyi Suojelupoliisin edeltäjää, Etsivää keskuspoliisia, nimettömyyden turvin ensimmäisen kerran syksyllä 1929. Monen muun oma-aloitteisesti muiden väärinkäytöksistä tai epäilyttävyydestä ilmiantaneiden tavoin hän kehotti joissakin kirjeissään viranomaista ottamaan selvää kommunisteiksi nimeämiensä henkilöiden hämäräperäisyydestä. Rivien välissä hän selkeästi osoitti seuranneensa viimeaikaisia kommunistien pidätyksiä ja aikaisempia […]

”Vielä kerran vaivaan” – ilmiantoja ja salapoliisikirjeitä

kirjoittajalta
Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevinä ja miehiä puoleensavetävinä femme fatale -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyivät toistensa synonyymeiksi myös tiedusteluyhteisöjen ja turvallisuuspoliisien sisällä, ja tämä naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimmäisen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa – tunnetummalta nimeltään Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut […]

Kabareeta, vakoilua ja korkeimman oikeuden päätöksiä

kirjoittajalta
”Mikäli saattajat saattoivat todeta, eivät kyseessäolevat henkilöt ainakaan rajan välittömässä läheisyydessä joutuneet kiinni eikä sieltä myöskään 2 tunnin ajalta kuulunut ampumista.” Lakoniseen sävyyn toteava viesti on Terijoen nimismiehen kirjoittama maaliskuussa 1938. Naiset, Veera ja Irja, olivat herättäneet huomiota rajaseudulla muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuulusteluissa he ainakin […]

Neuvostojärjestelmän nielaisemat ja valikoiva muistamisen kulttuuri

kirjoittajalta
2
Etsivän keskuspoliisin henkilömappi numero 799 on hyvin ohut. Varsinaisia seurantatietoja ei juuri ole, sillä henkilömappi sisältää lähinnä muutaman lehtileikkeen henkilöstä. Vaikuttaa siltä, että turvallisuuspoliisi on ollut kiinnostunut seuraamaan henkilöä vain etäältä, eikä hänen toimintansa nähty merkittävästi uhkaavan yhteiskuntajärjestystä 1920–1940-lukujen Suomessa. Toisaalta henkilöön liittyvät rikosepäilyt ja […]

Maria Åkerblom – ajankohtainen ja arvoituksellinen

kirjoittajalta
On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siitä, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimmäinen presidentti ja yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitut kunnanvaltuustot sekä aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sisällissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli […]

Sata vuotta valvontaa

kirjoittajalta
Red Joan. Ennen elokuvaa ajattelin, että sen katsominen on hyvä tekosyy käydä elokuvissa, sillä sivuaahan tekeillä oleva väitöskirjani vähäisesti myös naisvakoilijoita. Elokuvan jälkeen muotoilisin: Red Joan – hyvä syy kirjoittaa blogiteksti. Jos kirjoittaisin perinteistä elokuva-arvostelua, aloittaisin varmasti dame Judi Denchin roolityön kiittämisellä ja kritisoisin roolin […]

Varoitus: sisältää Red Joanin juonipaljastuksia

kirjoittajalta
Historiallinen muisti on toisinaan lyhyt. Joskus muisti on lyhyt tarkoitushakuisesti, joskus nykyhetken korostaminen lyhentää perspektiiviä. Keskustelua tiedustelulainsäädännön uudistamissuunnitelmista sekä suojelupoliisin oikeuksien laajentamisesta käydään pitkälti historiattomana, kun korostetaan turvallisuusympäristön muutosta ja terrorismin värittämää nykyhetkeä. Toki uhkakuvat ovat muuttuneet esimerkiksi 1920–1940-luvun kommunisminvaarasta, mutta keskustelu olisi hyvä sijoittaa […]

Lain rajaviivoilla

kirjoittajalta
1
Kesäkuussa 1932 Sylvi Fagerholm avustaa miestään, Etsivän keskuspoliisin etsivää, ja yrittää varjostamalla saada selvää aiemmin epäilyksiä herättäneen tuntemattoman sinitakkisen naisen henkilöllisyydestä. Epäillään, että nainen olisi mukana kommunistien maanalaisessa, valtiopetoksellisessa toiminnassa. Varjostamisen jälkeen hän kirjoittaa havainnoistaan raportin. “Suunnilleen klo 10, 15 näinkin […] epäillyn naishenkilön menevän […]

Kahdesti seuratut ja värikäs aineisto

kirjoittajalta