Perjantai 31. toukokuuta 1918 valkeni aurinkoisena. Tuuli puhalsi luoteesta, ja päivällä lämpömittari kohosi 12 asteeseen. Takana oli ankara kevät, ja sisällissodan vaikutukset heijastuivat turkulaisten elämään vielä pitkään. Sää pysyi nähtävästi suhteellisen koleana koko alkukesän, sillä Turun Lehti kirjoitti vielä juhannuksen kynnyksellä 22. kesäkuuta, että ”ilma on ollut hyvin epä-lämmintä ja kolkkoa”, mutta nyt oltiin valmiita ...
Sisällissodan päätyttyä oli vietetty niin monia hautajaisia, että kukkien kauppa oli kriisissä – ainakin jos asiaa tarkasteli sellainen turkulainen, joka halusi hankkia kasveja kotinsa somistukseksi. Kukkakauppiaiden kannalta tilanne oli tietysti päinvastainen, sillä kukkien tarve oli kasvanut. Uusi Aura julkaisi 30. toukokuuta 1918 yleisönosastokirjoituksen, jonka oli allekirjoittanut nimimerkki ”Kukkien ostaja”. Hän totesi kirjoituksensa alussa saaneensa ”luotettavalta taholta ...
Toukokuun lopussa elokuvateattereissa esitettiin eläviä kuva Helsingin voitonparaatista. Samaan aikaan kun Mannerheim nähtiin joukkojen etunenässä valkokankaalla, lehdistössä pohdittiin hänen eroaan ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Turun Sanomat kertoi keskiviikkona 29. toukokuuta 1918 tietoja myös Lahdessa sijaitsevasta Hennalan vankileiristä, jonka olosuhteet olivat kehnot. Turkulaisia leirin tapahtumat kiinnostivat, sillä tiedettiin, että vankien joukossa oli paljon myös varsinaissuomalaisia. Turun ...
Turun Sanomat kertoi 28. toukokuuta 1918, että Maarian kunnanvaltuuston kokouksessa oli päätetty valtuuttaa nimismies P. Jäykkä ja kunnankirjuri J. Eeli Nurmi ”takavarikoimaan kunnan alueella olevat työväentalot y. m. omaisuuden samaten kuin niiden henkilöiden omaisuuden, jotka ovat tuottaneet kunnalle suoranaista vahinkoa”. Katkeruutta herätti erityisesti se tapa, jolla punaisten johtama kunnallisjärjestö oli sodan aikana ottanut lainan Maarian ...
Åbo Underrättelser julkaisi 27. toukokuuta 1918 luettelon turkulaisista kirjastoista ja museoista sekä niiden aukioloajoista. Kuten listasta voi nähdä, päivittäin olivat avoinna useat kulttuurilaitokset. Vuonna 1907 perustettu Biologinen museo sijaitsi Neitsytpolulla ja oli auki klo 10–15. Vuonna 1904 valmistuneessa Taidemuseossa saattoi vierailla päivittäin klo 12–14. Turun kaupungin historiallinen museo Turun linnassa oli puolestaan auki klo 12–15. ...
Sisällissodan jälkitunnelmia nähtiin Suomessa myös valkokankaalla. Tunnetuin kuvaus lienee Ab Maxim Oy:n tuottama kymmenminuuttinen dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918), joka kuvasi valkoisten voitonparaatia Helsiingissä 16. toukokuuta. Säilyneessä elokuvassa näemme Mannerheimin kulkevan joukkojensa etunenässä samaan aikaan, kun väki on kerääntynyt Esplanadille ottamaan voittajat vastaan. Elokuva on nähtävissä kokonaisuudessaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elävä muisti -palvelussa. Voitonparaatista tehtiin ...
Sisällissodan jälkeen monenlaiset tunteet ja mielikuvat olivat pinnassa. Lehdistö oli kauhun, katkeruuden, syyllisyyden ja katumuksen foorumi, mutta yhtä lailla esiin nousivat ilo, toisinaan vahingonilokin. Pikku-uutisten joukossa kerrottiin hämmästyttäviä tarinoita eri puolilta Suomea. Uusi Aura kertoi 25. toukokuuta 1918 oudosta tapauksesta Muhoksella. Paikkakunnalle oli nimittäin tuotu tuntematon vainaja, joka tuntomerkkien perusteella pääteltiin rintamalla kaatuneeksi paikallisen talon ...
Sota-ajan päättymisestä kertoi kansalaisten vapaampi liikkuvuus. Turun Sanomat uutisoi 24. toukokuuta 1918, että Turun kaupungin poliisimestari oli ilmoittanut passipakon helpottamisesta. Uutisen mukaan ”tästä alkaen todistettavasti Turun kaupungissa asuvilta henkilöiltä” ei vaadittaisi ”lupatodistusta Kaarinaan, Maariaan ja Raision pitäjiin eikä Ruissaloon, Hirvensaloon, Satavaan, Järviluotoon, Kakskertaan, Luonnonmaalle ja Naantaliin”. – H. S-i
Vuonna 1918 tuli kuluneeksi 300 vuotta kolmikymmenvuotisen sodan alusta. Uusi Aura nosti 23. toukokuuta etusivulleen tapahtuman, jossa ”neuvosherroja heitetään ikkunasta”: Tapahtumaa on kutsuttu Prahan toiseksi defenestraatioksi. Ensimmäinen ikkunasta heittäminen oli tapahtunut vuonna 1419, ja se liittyi katolisten ja protestanttien välisten hussilaissotien alkuvaiheisiin. Toinen defenestraatio tapahtui toukokuussa 1618, kun böömiläiset protestantit heittivät keisarilliset, katoliset virkamiehet ulos ...
Sisällissota oli päättynyt, mutta levottomuudet säilyivät osana arkipäivää. Suojeluskuntalaiset olivat innokkaasti harjoittamassa ampumataitojaan, ja näistä pyrinnöistä kerrottiin silloin tällöin myös lehdistössä. Keskiviikkona 22. toukokuuta 1918 Uusi Aura julkaisi pikku-uutisen otsikolla ”Ampumaharjoitukset Raisiossa”. Turkulaisia ”suojelusvartion jäseniä” oli lähtenyt ”Raision rantaseudulle” kokeilemaan ampumataitojaan ja niitä kehittämään. Tämä oli nähtävästi pelästyttänyt paikallisia asukkaita, jotka olivat hälyttäneeet Raision suojelusvartion ...