Tiistaina 8. tammikuuta 1918 sanomalehdet kertoivat kilvan Suomen itsenäisyyden saamasta kansainvälisestä tunnustuksesta, jota oli toki käsitelty jo edellisenä päivänä. Turun Sanomat totesi, että Suomen itsenäisyys sai ”uusia voittoja”. Saksa oli tunnustanut Suomen, ja ”virallinen tieto Ranskan tunnustuksesta oli jätetty senaattiin”. Åbo Underrättelser kertoi, että Svenska Telegrambyrån oli lähettänyt erityisen onnentoivotuksen Suomeen historiallisen tapahtuman johdosta. Uusi Aura julkaisi ...
Lehtien uutisointia hallitsi 7. tammikuuta 1918 Suomen itsenäisyyden tunnustaminen. Muun muassa Ruotsi, Tanska ja Puola olivat jo Suomen itsenäisyyden ehtineet tunnustaa tai olivat lähettäneet delegaationsa matkaan. Pikku-uutiseksi pääsivät myös Liettuan ja Ukrainan itsenäisyyspyrkimykset sekä Mustanmeren alueen liittovaltiosuunnitelma. Turun Sanomissa julkaistiin anonyymin nimimerkin eleginen runo nyt vihdoin ulkovaltojenkin tunnustamalle Suomelle. Vuoden 1917 ja alkaneen vuoden edelleen ...
Halikon Wartsalan sotilasvirkatalon ja Halikon Toijalan kylän maatyöläisten ja torpparien kirjelmä julkaistiin Sosialistissa 4. tammikuuta 1918. Sen laatimisen syyksi todettiin porvarillisten eduskuntaryhmien ”keljuileminen” maanvuokra-asiassa ja vedottiin sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmään tilanteen korjaamiseksi. Maan vuokraoikeus haluttiin perilliseksi ja verot haluttiin maksaa valtiolle, sillä silloin ne hyödyttäisivät myös heitä itseään, ei vain ”maakapitalistia”. Lisäksi sotalaistosta pidettiin tarpeettomana, tai joka ...
Joulukuun alussa kysymys Suomen itsenäisyydestä ja hallitusmuodosta tiivistyi. Svinhufvudin hallitus oli ryhtynyt ripeasti toimeen, rakentanut peruslakikomitean mietinnön varaan ja neuvotellut eduskuntaryhmien kanssa. Uusi Aura kirjoitti 4. joulukuuta 1917: ”Kurjalta on menneinä viikkoina näyttänyt meidän itsenäisyytemme kohtalo; sentähden täytyy pienintäkin oiretta parempaan tervehtää ilolla. Ovatko oikeassa ne, jotka katsovat kansamme etsikkoajan lopullisesti hukatuksi vai olisiko meissä ...
Uusi Aura julkaisi 28. marraskuuta 1917 tiedon, että ”ensimmäinen eduskuntamme asettama hallitus” oli vannonut valansa. Edellisenä päivänä oli aloittanut Pehr Evind Svinhufvudin senaatti, josta tuli lopulta itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus. Ns. itsenäisyyssenaattiin kuuluivat P. E. Svinhufvudin lisäksi Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén, Alexander Frey, Kyösti Kallio, O. W. Louhivuori, Eero Pehkonen, Heikki Renvall, E. ...
Syksyn jännitteiden keskellä itsenäisyyden ajatus kirvoitti yhä enemmän puheenvuoroja. Åbo Underrättelser julkaisi 24. marraskuuta 1917 nimimerkin Hr Z. kirjoituksen ”En poetisk nations drömmar”. Kirjoitus alkaa toteamalla, että Suomen kansa on epätavallisessa määrin runollisesti lahjakasta! Kansa ei ole vain luonut Kanteletarta ja Kalevalaa, vaan maassa on runsaasti runoilijoita. Koko kansakunnan elämää leimaa runollisuus, sen ajattelu- ja ...