”Pajapäivä Eurassa oli kaikin puolin mukava ja mielekkäästi toteutettu. Meillä ryhmät koostuivat kahteen ryhmään jaetuista seiskaluokkalaisista, joista toinen ryhmä kiersi teollisuusvierailulla ja toinen oli koululla käsityöpajoissa. Puolessa välissä päivää ryhmät vaihtoivat osia. Tuotteita valmistettiin ja se vaikutti olevan oppilaista hauskaa. Oman työpisteeni keskittyessä uusiomuovin työstöön, oppilailla oli mahdollisuus toteuttaa omia ideoitaan. Siitä selkeästi tykättiin ja tärkeää oli saada jokin konkreettinen tuote jo heti mukaan.”
Käsityökasvatuksen opettajaopiskelija Mika Lapinsusi
Muovi muovautui moneksi
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella uusia toimintamalleja on kehitelty kevään 2018 aikana yhteistyökouluissa toteutettuina pajapäivinä. Työpajoissa teemana oli muovi, sen työstäminen ja uudelleenkäyttö. Pajat järjestettiin samaan aikaan Raumalla, Eurassa ja Lempäälässä. Pajoissa työstettiin kaseiinimuovia maidosta, silitysmuovista erilaisia pussukoita ja kierrätetystä
jätemuovista tehdystä muovirouheesta pieniä tuotteita. Lisäksi opettajaopiskelijat järjestivät yhteistyökoulujen oppilaille vierailun lähialueen muovia työstävään Biolaniin. Yksi hankkeen tavoitteista on lisätä koulun käsityönopetuksen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutusta, joten on tärkeää, että yritykset ovat valmiita esittelemään oppilaille ja opettajille toimintaansa. Biolanilla oppilaat saivat tutustua muovijätteestä valmistettaviin tuotteisiin käytännössä.
Käsityön opetuksen uudistusta
Muovipajat on toteutettu InnoKomp-hankkeessa. InnoKomp on lyhenne hankkeen nimestä Innovaatiokompetensseja: yhteiskehittely, digitaalinen mallintaminen ja monimateriaalisuus käsityönopetuksen uudistajina. Hanke perustuu yhteiskehittelyyn, digitaaliseen mallintamiseen ja monimateriaalisuuteen, ja sen tavoitteena on edistää oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien valmiuksia uuden tiedon ja ideoiden luomiseen, yhteistoimintaan ja osaamisen kehittämiseen. Samalla hankkeessa pyritään kehittämään opettajien yhteisopettajuutta tarjoamalla käsityönopetukseen uusia näkökulmia ja ammatillista tukea.
Kokonaisuudessaan hankkeen aikana on todettu, että kaikilla osapuolilla on halu kehittää käsityön opetusta.
”Opiskelijan näkökulmasta oli äärimmäisen arvokasta päästä työskentelemään kentälle ja saada käytännön kokemusta yhteisopettajuudesta. Monimateriaalisen oppimiskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus yhteisopettajatiimissä oli todella antoisaa: yhteistoiminta oli motivoivaa ja uutta tietoa rakentavaa. Käsityöoppiaineen kehittymisen kautta tapahtuva uuden oppiminen ja oman työn kehittäminen edistävät työssä jaksamista ja viihtymistä. Omassa työpajakoulussani Lempäälässä oppilaat työskentelivät satunnaisesti valituissa 5-6 hengen ryhmissä: yhteistyöprojekti oli luonteva tapa harjoittaa myös oppilaiden vuorovaikutustaitoja ja päästä tutustumaan koulun ulkopuolisiin tahoihin.”
Käsityökasvatuksen opettajaopiskelija Anna Lundberg
Hanketta koordinoi Turun yliopiston Rauman kampuksen käsityön aineenopettajankoulutus partnereinaan Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin käsityönopettajankoulutukset. Opettajankoulutuksen eri yksiköt opettajaopiskelijoineen ja opettajankouluttajineen kehittävät käsityönopetusta yhteistyökoulujen opettajien ja oppilaiden kanssa. Kehitystyössä on mukana myös ulkopuolisia osallistujia, kuten yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita.
Täydennyskoulutuksella tarjotaan uutta design- ja teknologiaosaamista
InnoKomp-hankkeessa yhteistyökoulujen oppilaat ja opettajat sekä opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat rakentavat yhdessä toimintamalleja monimateriaaliseen käsityön opetukseen. Samalla haetaan erilaisia täydennyskoulutusmuotoja, jotka soveltuvat käsityönopetukseen.
Uusiin materiaaleihin ja teknologioihin on perehdytty hankkeen aikana workshopeissa, joita on toteutettu sekä paikallisesti että valtakunnallisina koulutuspäivinä. Workshoppien aiheena on ollut 3D piirtäminen ja tulostus, Lego Mindstorm -robottien ohjelmointi, e- ja älytekstiilien suunnittelu ja toteutus sekä lasertyöstökoneiden erilaiset mahdollisuudet. Samalla on hahmoteltu uudenlaisia tapoja lähestyä tuotesuunnittelua.
Teksti: Projektipäällikkö Marja-Leena Rönkkö Turun yliopisto