Vuotuiset arkistot: 2025


Hämeenlinnan maakunta-arkisto. 2
Blogikirjoituksen otsikko on tahallisen anakronistinen. On jo vuosia siitä, kun maakunta-arkistot lakkasivat sen nimisinä olemasta. Keskustelu siitä, tarvitaanko entisiä maakunta-arkistoja, nykyisiä Kansallisarkiston toimipisteitä, kiteytyy kuitenkin mielestäni juuri niiden luonteeseen maakunnallisina arkistoina. Onko Kansallisarkiston toiminnassa enää tarvetta paikallisuudelle vai onko digitalisaatio poistanut merkityksen siltä, missä arkistot […]

Tarvitaanko maakunta-arkistoja?


1
Marraskuun alussa tuli ensi-iltaan Nina Forsmanin ja Sakari Suurosen ohjaama elokuva Lentävä kuolema – kaikuja parantolasta. Elokuva käsittelee tuberkuloosin eli keuhkotaudin historiaa erityisesti parantolakokemusten näkökulmasta, ja siinä on hyödynnetty runsaasti arkistofilmejä ja muuta historiallista aineistoa. Uuttakin materiaalia silti kuvattiin, ja siinä sain olla mukana pienessä […]

Horisontaalisille ihmisille


1
”Miten yleinen uusjakoa ennen tapahtunut kylien hajoamisprosessi on maassamme ollut viime vuosisadan lopulla, se on vielä tutkimaton kysymys. Mutta vallan harvinainen tuo ilmiö ei ole ollut.” Näin kirjoitti Esko Aaltonen Suomen kulttuurihistoria -kirjasarjan neljännessä osassa vuonna 1936. Kesti lähes 90 vuotta ennen kuin kukaan tarttui […]

Näet sen, mihin katsot



1970-lukua ei ole helppo määritellä. Ajanjakso näyttäytyy erilaisena, jos sitä hahmottaa murrosten tai jatkuvuuksien kautta. Murroksista ilmeisin on öljykriisi, joka vuosien 1973–1974 taitteessa päätti uskon jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen ehtymättömyyteen. Vuosikymmenen voi myös jäsentää ”pitkänä” 1970-lukuna. Alkupisteinä ovat silloin esimerkiksi Tšekkoslovakian tapahtumat sekä Pohjois-Vietnamin ja […]

Ruskeanharmaa 1970-luku


1
Keskikesän kynnyksellä tein arkistossa riemastuttavan löydön. Selvittäessäni väitöskirjatutkimukseni tutkimusjoukkoon kuuluvan Charles Emil Lindströmin elämänkulkua huomasin, että Charles oli 1850-luvulla opiskellut Turun teknillisessä reaalikoulussa, joka perustettiin vuonna 1849 ja joka oli siten yksi Suomen ensimmäisistä teknillisistä reaalikouluista. Niinpä lähdin selvittämään, mitä arkistot kertovat Charlesin koulupolusta ‒ […]

Arkisto on aina myös kehollinen kokemus


1
Tässä Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen käsittelevän blogisarjan kolmannessa osassa jatkamme keskustelua digitoinnin kustannuksista ja siitä, mitä malli tarkoittaa eri asemissa oleville arkistojen käyttäjille. Blogisarjan aiemmat osat löytyvät seuraavien linkkien takaa: Ensimmäinen osa. Toinen osa. Kuka digitoinnit maksaa? Keskustelu Kansallisarkiston suunnitelmista on käynyt […]

Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen, osa 3



Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuihduttivat venäläisten turistivirrat itärajan yli Suomeen, mikä on ajanut Kaakkois-Suomen rajakuntia talousvaikeuksiin. Erityisen vaikeaksi tilanne on päässyt Vaalimaan rajanylitysliikenteestä eläneellä Virolahdella ja venäläisturisteja houkutelleella Imatralla. Toukokuussa Yle uutisoi, että Virolahti joutuu valtion arviointimenettelyyn. Imatra puolestaan kärsii myös korkeasta työttömyydestä, sillä […]

Kaakkois-Suomen talousvaikeudet ovat tuttuja sadan vuoden takaa


3
Tässä Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen käsittelevän blogisarjan toisessa osassa syvennymme tarkemmin siihen, millaisia ongelmia arkistoaineistojen digitoimiseen liittyy. Digitoitu asiakirja ei ole sama kuin alkuperäinen  Digitoiminen on hyvä ja tarpeellinen tapa asettaa arkistoaineistoja käytettäväksi. Tutkijat eivät kaipaa takaisin maailman, jossa ainoa tapa päästä […]

Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen, osa 2