Vuosi 2017 on sukututkimuksen juhlavuosi, sillä Suomen Sukututkimusseura (SSS) täyttää sata vuotta. Juhlaa vietetään 25.11.2017 Helsingissä. Tieteellinen sukututkimus tuottaa jatkuvasti artikkeleita ja kirjoja, joista olisi hyötyä myös historiantutkimukselle, jos niistä vain tiedettäisiin. Sukututkijat ovat tuottaneet myös jotakin muuta, joka mahdollistaa ja helpottaa tutkijan työtä. Sukututkijoiden työ on ollut usein vapaaehtoista ja se jatkuu edelleen tuoden yhä uusia arkistoaineistoja halukkaiden ulottuville. Esittelen tässä lastussa niistä sekä viranomaistoiminnan tuottamista sivustoista tärkeimmät.

Suomen Sukututkimusseuran HisKi sisältää koko maan kaikkien seurakuntien kastetut, vihityt ja haudatut eli historiakirjat, joista se on saanut nimensäkin. Projekti on ollut ainutlaatuinen ja se mahdollistaa erityyppisten hakujen kautta väestöhistoriaan liittyvän tutkimuksen. Sen tietojen perusteella voidaan tutkia esimerkiksi sosiaalisia rakenteita, ikäjakaumaa, avioitumista, kuolinsyitä, luonnonkatastrofeja, rikollisuutta ja sotia, muutamia aiheita mainitakseni.

SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran uusi palvelu. Se on portti suomalaisen sukututkimuksen lähdeaineistoihin. Sen kautta on mahdollista löytää ”lihaa luiden ympärille”. SukuHaku sisältää hakemistoja monenlaisiin suku- ja henkilöhistorian tutkimukselle hyödyllisiin arkistoaineistoihin ja julkaisuihin. SukuHaussa on myös digitoitua kirjallisuutta ja muuta sukututkimusmateriaalia.

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ry (SSHY) ylläpitää Digiarkistoa, joka on harrastajavoimin koottu kuva-arkisto. Se sisältää kaksi puolta, julkisen ja jäsensivuston. Sivustolta löytyvät Suomen seurakunnat, joita on kuvattu lisäksi niiltä osin, jotka puuttuvat Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta. Kun monilla muilla sivustoilla tiedot päättyvät 1800-luvun johonkin vaiheeseen, on Digiarkistossa pyritty täydentämään lähdesarjoja 1910-luvulle saakka. Digiarkisto sisältää kirkonarkistojen lisäksi tuomiokirjoja perukirjoineen, lainhuudatuksineen ja holhousasiakirjoineen, veroluetteloita sekä sotilasasiakirjoja koko Suomesta ja osin ulkomailtakin. Sivuston julkiselle puolelle on valmistumassa Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen Käsityöläiskortisto, mutta siitä tuonnempana lisää.

Kansalliskirjasto, Pienpainatteet

Viranomaisarkistoista Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon on tallennettu suomalaisia asiakirjoja tähän mennessä 52 miljoonan asiakirjan verran. Niihin kuuluvat Ruotsin ajan tärkeimmät lähteet vuoteen 1809 sekä yhä enenevässä määrin Venäjän ja itsenäisyyden ajan arkistomateriaali. Arkistot ovat pääsääntöisesti valtion viranomaisten arkistoja, mutta joukossa on kaupunkien, yritysten ja yksityistenkin asiakirjakokonaisuuksia.

Karjala-tietokantahaku (KATIHA) on Karjalan luovutettujen alueiden tutkijoiden tietopankki. Se on laadittu viranomaistyönä Kansallisarkisto Mikkelissä. Se sopii henkilöhistoriallisen tutkimuksen lisäksi esimerkiksi sukunimien levinneisyyden ja muuttoliikkeen selvittämiseen.

Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto mahdollistaa tutkijan pääsyn kotikoneeltaan vuosina 1771−1920 painettuihin sanomalehtiin ja muihin painatteisiin. Vieläkin lähemmäs nykypäivää tulevia digitaalisessa muodossa olevia lehtiä voi lukea päätteiltä, joilla siihen on mahdollisuus.

Kannustan kaikkia historiantutkijoita ja omista sukujuuristaan kiinnostuneita tutustumaan esittelemiini aineistoihin!

Veli Pekka Toropainen
Kirjoittaja on Suomen historian tutkija ja Suomen Sukututkimusseuran tutkijajäsen