terhinallinmaaluoto

Hämeenlinnassa toimi 1930-luvulla kolme suomenkielistä oppikoulua: Hämeenlinnan Lyseo, Hämeenlinnan Yhteiskoulu sekä Hämeenlinnan Tyttölyseo. Yhteiskoulun opiskelijat koostuivat lähes yksinomaan tytöistä, sillä valtaosa kaupungin pojista kävi vain heille tarkoitettua lyseota. Eräs lyseon opiskelijoista oli päivittäisiä puuhiaan, haaveitaan, ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan päiväkirjaansa säännöllisesti kirjoittanut Eero Nallinmaa (1917–1998), joka […]

Oppikoulunuorison vapaa-ajan viettoa 1930-luvun Hämeenlinnassa

kirjoittajalta
Kieltolain kumoaminen vuonna 1931 suoritetun kansanäänestyksen jälkeen vaikutti osaltaan siihen, että Helsingissä perustettiin vielä samana vuonna Suomen Akateeminen Raittiusliitto (SARL) suorittamaan raittius- ja valistustyötä, mm. julkaisemalla Raitis Ylioppilas-lehteä. Sen jäsenjärjestöjä syntyi monille korkeakoulupaikkakunnille. Esimerkiksi Turkuun perustettiin Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY). Jyväskylän opettajaseminaarista oli tullut vuonna […]

Turun ja Jyväskylän opiskelijoita raittiusvalistuskiertueella

kirjoittajalta
Romaaneilla, jotka ainakin osaksi käsittelevät historiallisia tapahtumia, on usein katsottu olevan dokumenttiarvoa myös historiantutkimuksen parissa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat 1800-luvun maaseutuyhteisöjen toiminta- ja ajattelutapojen kuvaus osana teosta. Monet historialliset romaanit perustuvatkin kirjoittajan tekemään tutkimustyöhön ja historiallisten taustojen selvitystyöhön. Kaunokirjallisen romaanin perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin tarjota […]

Maakauppias Antti Mattila – tunnoton roisto vai pitäjänpylväs?

kirjoittajalta
Hämeenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heistä osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula päätti tämän takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat […]

Täti ja 100 gentlemannia Turussa – Hämeenlinnan Lyseon orkesterin vappukonsertti ...

kirjoittajalta
Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. Äänioikeus määräytyi itse kunkin veroäyrien mukaan siten, että enemmän veroa maksavilla oli enemmän ääniä kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat […]

Ensimmäisiä kunnallisvaaleja sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa

kirjoittajalta
7
Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) […]

Paimen, piika ja emäntä – paikallishistoriaa romaanitrilogiassa

kirjoittajalta
1
Kirjailija Frans Emil Sillanpää julkaisi 1919 romaanin Hurskas kurjuus, jossa hän kuvaili 1857 syntyneen ja 1918 punakaartilaisena teloitetun Toivolan Jussin elämänvaiheita. Päähenkilö on fiktiivinen, mutta hänen kotipitäjästään on helposti tunnistettavissa Sillanpään kotipitäjän Hämeenkyrön paikkoja, paikannimiä ja henkilöitäkin. Toivolan Jussi eli Johan Abraham Benjamininpoika syntyy syyskuussa […]

F. E. Sillanpään Hurskas kurjuus ja Hämeenkyrön lähdeaineistojen todellisuus

kirjoittajalta