terhinallinmaaluoto


Kieltolain kumoaminen vuonna 1931 suoritetun kansanäänestyksen jälkeen vaikutti osaltaan siihen, että Helsingissä perustettiin vielä samana vuonna Suomen Akateeminen Raittiusliitto (SARL) suorittamaan raittius- ja valistustyötä, mm. julkaisemalla Raitis Ylioppilas-lehteä. Sen jäsenjärjestöjä syntyi monille korkeakoulupaikkakunnille. Esimerkiksi Turkuun perustettiin Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY). Jyväskylän opettajaseminaarista oli tullut vuonna […]

Turun ja Jyväskylän opiskelijoita raittiusvalistuskiertueella


Romaaneilla, jotka ainakin osaksi käsittelevät historiallisia tapahtumia, on usein katsottu olevan dokumenttiarvoa myös historiantutkimuksen parissa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat 1800-luvun maaseutuyhteisöjen toiminta- ja ajattelutapojen kuvaus osana teosta. Monet historialliset romaanit perustuvatkin kirjoittajan tekemään tutkimustyöhön ja historiallisten taustojen selvitystyöhön. Kaunokirjallisen romaanin perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin tarjota […]

Maakauppias Antti Mattila – tunnoton roisto vai pitäjänpylväs?


Hämeenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heistä osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula päätti tämän takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat […]

Täti ja 100 gentlemannia Turussa – Hämeenlinnan Lyseon orkesterin vappukonsertti ...



Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. Äänioikeus määräytyi itse kunkin veroäyrien mukaan siten, että enemmän veroa maksavilla oli enemmän ääniä kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat […]

Ensimmäisiä kunnallisvaaleja sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa


7
Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) […]

Paimen, piika ja emäntä – paikallishistoriaa romaanitrilogiassa


1
Kirjailija Frans Emil Sillanpää julkaisi 1919 romaanin Hurskas kurjuus, jossa hän kuvaili 1857 syntyneen ja 1918 punakaartilaisena teloitetun Toivolan Jussin elämänvaiheita. Päähenkilö on fiktiivinen, mutta hänen kotipitäjästään on helposti tunnistettavissa Sillanpään kotipitäjän Hämeenkyrön paikkoja, paikannimiä ja henkilöitäkin. Toivolan Jussi eli Johan Abraham Benjamininpoika syntyy syyskuussa […]

F. E. Sillanpään Hurskas kurjuus ja Hämeenkyrön lähdeaineistojen todellisuus