vaalit

Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. Äänioikeus määräytyi itse kunkin veroäyrien mukaan siten, että enemmän veroa maksavilla oli enemmän ääniä kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat […]

Ensimmäisiä kunnallisvaaleja sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa

kirjoittajalta
  Kuntavaalien äänestyspäivä, 9. huhtikuuta, on kohta käsillä. Näissä vaaleissa kuntalaisten valittavana on kaikkiaan 295 kunnan 8 999 valtuutettua, jotka seuraavan neljän vuoden ajan edustavat äänestäjiään heidän kotikuntaansa koskevissa päätöksissä. Vaalien lähestymistä on vaikea olla huomaamatta, sillä kadut, kadunvarret ja postilaatikot ovat täyttyneet ehdokkaiden mainoksista, joissa […]

Kuntalaiset vaaliuurnilla

kirjoittajalta
1
Sadan vuoden ikäinen itsenäinen Suomi valitsi valtiomuodokseen tasavallan, jonka valtionpäämiehenä toimii presidentti.  Aina vuoteen 1994 päämiehen valinnan tekivät yleisillä vaaleilla valitut 300 valitsijamiestä, jotka kokoontuivat joka kuudes vuosi helmikuun 15. päivänä valitsemaan maalle presidentin. Miksi nuori tasavalta päätyi valitsemaan päämiehensä juuri helmikuun puolivälissä? Kuukauden ja […]

Suomen ruotsalainen historia ja miksi minusta tuli historiantutkija

kirjoittajalta