Ilmiöt

Falsarium-tietokannan sivu CERN:n ylläpitämässä tutkimusarkisto Zenodossa.
Suomalaisen yhteiskunnan kirjallistuminen laajeni 1800-luvun alkupuolella. Samaan aikaan viranomaiset alkoivat enenevässä määrin kontrolloida etenkin vähänvaraisen väestönosan liikkeitä ja työntekoa. Ihmiset tarvitsivat kirjoitettuja virka- ja työtodistuksia, jotka todistivat, mistä he tulivat, minne he olivat menossa ja olivatko he hyvämaineisia työntekijöitä. Joskus riidat ja pahatapaisuus estivät tällaisten […]

Falsarium – Tietokanta 1800-luvun alun Suomessa tehdyistä asiakirja- ja rahaväärennysrikoksista

kirjoittajalta
Hämeenlinnan maakunta-arkisto. 2
Blogikirjoituksen otsikko on tahallisen anakronistinen. On jo vuosia siitä, kun maakunta-arkistot lakkasivat sen nimisinä olemasta. Keskustelu siitä, tarvitaanko entisiä maakunta-arkistoja, nykyisiä Kansallisarkiston toimipisteitä, kiteytyy kuitenkin mielestäni juuri niiden luonteeseen maakunnallisina arkistoina. Onko Kansallisarkiston toiminnassa enää tarvetta paikallisuudelle vai onko digitalisaatio poistanut merkityksen siltä, missä arkistot […]

Tarvitaanko maakunta-arkistoja?

kirjoittajalta
1
Marraskuun alussa tuli ensi-iltaan Nina Forsmanin ja Sakari Suurosen ohjaama elokuva Lentävä kuolema – kaikuja parantolasta. Elokuva käsittelee tuberkuloosin eli keuhkotaudin historiaa erityisesti parantolakokemusten näkökulmasta, ja siinä on hyödynnetty runsaasti arkistofilmejä ja muuta historiallista aineistoa. Uuttakin materiaalia silti kuvattiin, ja siinä sain olla mukana pienessä […]

Horisontaalisille ihmisille

kirjoittajalta
1970-lukua ei ole helppo määritellä. Ajanjakso näyttäytyy erilaisena, jos sitä hahmottaa murrosten tai jatkuvuuksien kautta. Murroksista ilmeisin on öljykriisi, joka vuosien 1973–1974 taitteessa päätti uskon jatkuvaan kasvuun ja luonnonvarojen ehtymättömyyteen. Vuosikymmenen voi myös jäsentää ”pitkänä” 1970-lukuna. Alkupisteinä ovat silloin esimerkiksi Tšekkoslovakian tapahtumat sekä Pohjois-Vietnamin ja […]

Ruskeanharmaa 1970-luku

kirjoittajalta
2
Tässä Kansallisarkiston uuden digitaalisen toimittamisen mallin vaikutuksia tutkimukseen käsittelevän blogisarjan kolmannessa osassa jatkamme keskustelua digitoinnin kustannuksista ja siitä, mitä malli tarkoittaa eri asemissa oleville arkistojen käyttäjille. Blogisarjan aiemmat osat löytyvät seuraavien linkkien takaa: Ensimmäinen osa. Toinen osa. Kuka digitoinnit maksaa? Keskustelu Kansallisarkiston suunnitelmista on käynyt […]

Digitaalisuus ei ole vastaus kaikkeen, osa 3

kirjoittajalta
Modernistuvassa maailmassa erilaisten messujen ja näyttelyiden merkitys oli keskeinen suunnittelun, tekniikan ja uusien ideoiden esittelylle. Tämä oli nähtävillä jo 1800-luvun maailmannäyttelyissä, joiden messurakennuksissa hyödynnettiin muun muassa uudenlaisia esivalmistettuja rautarakenteita sekä -pilareita. Uudet rakennustekniikat mahdollistivat esimerkiksi Lontoon Crystal Palacen messuhallin (1851) valtavat lasipinnat. Maailmannäyttelyt olivat suurtapahtumia […]

Messut modernististen ideoiden välittäjinä – Weissenhofsiedlung 1927 ja Turun messut ...

kirjoittajalta
Erilaiset kasvisruokavaliot ovat 2020-luvulla saavuttaneet ennennäkemätöntä suosiota, minkä taustalta löytyy sekä terveydellisiä, ekologisia että eettisiä syitä. Varsinkin punaisella lihalla tiedetään olevan yhteys moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, lihantuotannon tiedetään synnyttävän negatiivisia ympäristövaikutuksia ja yhä useammalle eläinten oikeuksilla on merkitystä. Nyt myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet […]

Vegetarismin matka marginaaliin ja takaisin

kirjoittajalta