Ilmiöt

Niinä yli neljänä vuosikymmenenä, joina sain opiskelijana ja opettajana työskennellä yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteisöllisyys haki monella tapaa vielä muotojaan. Henkilöstön määrä ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puolivälissä vielä siinä määrin rajalliset, että tiiviin työ- ja opintoyhteisön synnyltä puuttui monia oleellisia edellytyksiä. Historian yliopisto-opetus […]

Suomen historia työ- ja opintoyhteisönä

kirjoittajalta
1
Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä […]

Linnan juhlat kautta aikojen

kirjoittajalta
Kiistely lääketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen käytöstä on taas viime aikoina noussut julkisuuteen vaihtoehtohoitojen sääntelyä koskevan lakialoitteen myötä. Julkisessa keskustelussa lääketiede ja sen ulkopuoliset hoitomuodot esitetään toisilleen vastakkaisina ääripäinä: oikea- ja vääräoppisena parantamisena. Tässä kirjoituksessa en pyri ottamaan kantaa siihen, mikä on ”oikeaa” ja mikä ”väärää” parantamista. […]

Historiallista rajanvetoa lääketieteen ja sen ulkopuolisten parannusjärjestelmien välillä

kirjoittajalta
Takapihan terassilla loistaa illan pimetessä yksinäinen kynttilälyhty. Sen kynttilää ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyhäinpäivänä vietettyä kirkollista pyhäpäivää. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvistävät kasvot, jotka muistuttavat meitä vuotuisten pyhäpäivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi. Seuraavana kalenterissa on vuorossa isänpäivä, jota tänä vuonna […]

Liput salkoihin isän kunniaksi

kirjoittajalta
Marraskuun kuudes päivä tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden päivänä. Sen alkuperä kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. Päivämäärällä viitataan Puolassa käytyyn Lützenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa. Ruotsalaisuuden päivän historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimmäistä […]

Hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!

kirjoittajalta
Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot

kirjoittajalta
Sinisävyisellä marmoroidulla paperilla päällystetyn nahkaselkäisen niteen kannessa on punaruskea nahkasoikio, jota reunustavat kullatut ornamentit. Soikion keskellä lukee kultakirjaimin ”Sundhets Journal”, terveyspäiväkirja. Kaunis sidos on Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirja ja sen lehdille on tehty merkintöjä naisista, jotka alistettiin säännöllisiin sukupuolitautitarkastuksiin vuosina 1838–1848. Valvontakirjan alussa on […]

Seksityöläisten arvoitus

kirjoittajalta
Olin mukana järjestämässä toukokuun lopussa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistä tutkijatapaamista, jossa keskustelimme maahanmuutosta ja vähemmistöistä. Tutkijatapaaminen oli samalla kirjanjulkaisutilaisuus, sillä keväällä ilmestyi Maija Ojala-Fulwoodin (TaY) toimittama teos Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle […]

Maahanmuuton ja vähemmistöjen tutkijat tapasivat Turussa

kirjoittajalta
Onko säätyläisnaisten tekstiilityö työtä, dekoratiivista harrastelua vai taidetta? Historian eri aikoina naiset ja myös miehet ovat käyttäneen suuren osan ajastaan erilaisten käsitöiden tekemiseen. Toisille – useimmiten miehille – käsityöt olivat ammatti, toisille – useimmiten naisille – lisäansioiden lähde ja kotitalouden jokapäiväinen askare. Käsitöitä voi kuitenkin […]

Kirjailtuja silkkilompakoita – työtä, taidetta vai harrastelua?

kirjoittajalta