Näkökulmia


Hur tänker historiker respektive språkvetare då de intresserar sig för språk i det förgångna? Hur kan texter skrivna av allmogen analyseras inom de olika disciplinerna? Detta är frågor som har väckts när forskarna i projektet Förfalskarna – Allmogens litterarisering och kunskap om det svenska språket […]

Språk och förfalskningar – tankar från ett symposium


Alkujaan Göteborgin aatelispiireihin kuuluneen Christiana Elisabeth von Ackernin äppeltårta -reseptin salaisuutena oli soseuttaa omenat ja lisätä “hieman ranskalaista viiniä, murskattua mantelia, ruusuvettä, sokeria, kanelia ja sitruunankuorta”. Resepti oli kulinaristinen tutkimusmatka, jonka statusta tuottavat ylelliset ainesosat sitoivat von Ackernin kolonialismiin, kulutukseen ja kilpailuun luonnonvaroista. Kauppalaivojen kuljettamat […]

Christiana Elisabeth von Ackernin 1700-luvun äppeltårta recept ja monilajinen historia


Suomalaisen tunnistaa muilla mailla usein muovinkappaleesta, joka roikkuu takista, repusta tai käsilaukusta. Se saattaa olla Pikku Myyn muotoinen tai kantaa jonkin yrityksen logoa. Heijastinhan se siinä. Yhdysvaltalainen kirjailija Howard Shernoff nosti pari vuotta sitten julkaistussa tarinakokoelmassaan heijastimet todisteeksi suomalaisten yhdenmukaisuutta ja turvallisuutta korostavasta kulttuurista. Hän […]

Heijastimet heilumaan – vaikka väkisin



Historian uudenlainen digitaalinen esittäminen on viime vuosina saanut mitä erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esillä myös Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma tai Hyvinkään asemasta tehty sivusto, jotka molemmat ovat keränneet osakseen ihastuneita katseita. Lisäksi Digimuseossa […]

Väritettyjä kuvia Turun historiallisesta huvielämästä


1
”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon


Elokuun alkupuolella karjalaisten aktivistien antifasistinen Rushkiemustu-kollektiivi töhri Helsingissä Elias Lönnrotin patsaan kirjoittamalla sen jalustaan ”kolonialisti”. Kollektiivi kertoi tekonsa motiivina olleen osoittaa, että Elias Lönnrot omi, käytti ja muovasi oman mielensä mukaan karjalaista kulttuuriperintöä suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Kollektiivin mukaan Lönnrot on pitkälti vastuussa siitä, että […]

Kiista Kalevalasta ja kansallisen historiakäsityksen myytit



Eräänä syyspäivänä 1773 Kuidun tilan isäntä Antti Juhonpoika lähti raivoissaan Kuninkaistenkylästä pellolleen. Hän paineli suoraan kohti kymmenkesäistä paimenpoikaa, Erkkiä. Kun Antti pääsi perille, hän tarttui poikaan, potki ja löi häntä useita kertoja, kirosi ja haukkui poikaa sudenpenikaksi. Lopuksi hän heitti pojan puroon ja vielä myssyn […]

Paimenpojan selkäsauna ja lähteiden salaiset viestit


Mitä tutkija tekee, kun tutkimusaineisto herättää vaikeita tunteita, tuntuu raskaalta tai kuormittaa? Näihin kysymyksiin olemme havahtuneet, kun olemme tutkineet Suomen historian ja sosiaalityön yhteishankkeessa lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia 1800-luvulta nykypäivään. Lapsiköyhyyden kaltaisen teeman parissa ei ole aina helppo työskennellä, ja lasten ja nuorten elämässään kohtaamat […]

Tutkija raskaiden aiheiden äärellä: raportti Tuska-seminaarista


On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä […]

Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja ...