Topi Artukka

Länsimaisilla yhteiskunnilla ja yksilöillä on yleisenä tapana hahmottaa ajan kulumista ja suhdettaan menneisyyteen erilaisten tasalukujen avulla. Suomi ja Suomen historia eivät tee tässä poikkeusta, vaan historiakäsitystämme toistetaan ja uudistetaan erilaisia merkkivuosia viettämällä. Yhteisöjen, instituutioiden ja yritysten viettämiin tasavuotisiin törmää tämän tästä, kun vuosijuhlalogot, kampanjat ja […]

Hovioikeus 400 vuotta ja vuosijuhlien merkityksestä

kirjoittajalta
Suomalaiset ovat kesäkansaa, usein sanotaan. Erityisesti mökkeily, grillaus ja veneily ovat lukuisten suomalaisten suosiossa ja näihin uhrataan paljon aikaa ja rahaa. Näiden juuret ovat 1800-luvun jälkipuoliskon porvarillisessa vapaa-ajan kulttuurissa, jossa kesät vietettiin kaupungin ulkopuolella sijainneessa huvilassa seurustellen ja nauttien erilaisista sosiaalisista aktiviteeteista. Kyse oli aluksi […]

Rauman kylpylaitos ja säätyläisten kesänviettoa 1800-luvun alussa

kirjoittajalta
Naisten tekemä työ hädänalaisten ja kärsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseissä viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua järjestämällä niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sekä pyrkineet myös avustamaan hädänalaisia ihmisiä pureutumalla köyhyyden ja hädän juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. Tällainen avustustyö oli […]

Turun tilapäinen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen työ 1860-luvulla

kirjoittajalta
3
Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös […]

Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku

kirjoittajalta
1
Turku oli Suomen alueen tärkein ja suurin kaupunki satojen vuosien ajan. Turku toimi siten alueen keskuskaupunkina, mutta virallista pääkaupunkistatusta sillä ei luonnollisestikaan ollut ennen kuin Suomesta luotiin suuriruhtinaskunta. Näin Turun viralliseksi pääkaupungiksi kohottaminen 1809 ei ollut kovin poikkeuksellinen teko keisari Aleksanteri I:ltä, vaikka Pietarista nähden […]

Hyvästi pääkaupunki – Turun muuttunut asema 200 vuotta sitten

kirjoittajalta
Vappu, tuo opiskelijoiden vuodenkierron kaikkein tärkein ja näkyvin juhla on jälleen täällä (tai noh, joillain se on ollut päällä jo hyvän tovin). Kadulla kulkee haalareihin ja viittoihin pukeutuneita opiskelijoita, kuohuviinipullot poksahtelevat, patsaat pestään ja aurinko häikii valkolakkien loisteessa. Turussa modernia opiskelijavappua on vietetty molempien yliopistojen […]

Vietettiinkö ensimmäistä opiskelijavappua 200 vuotta sitten Turussa?

kirjoittajalta
Joulun kunniaksi Lastuja-blogimme vuoden 2017 viimeisessä kirjoituksessa tutustutaan joulunviettotapoihin 200 vuotta sitten. Menneisyyden jouluihin meidät perehdyttää turkulainen hovioikeuden virkamies Johan Petter Winter, joka asui Ispoisten kartanossa yhdessä isänsä Arndtin ja sisartensa Lovisan ja Jeanetten kanssa 1810-luvulla. Johan Winter piti aktiivisesti päiväkirjaa, johon hän taltioi myös […]

Joulun viettoa Wintereillä

kirjoittajalta
1
Tieto-Finlandia-palkinto jaettiin keskiviikkona 29.11.2017 Riitta Kylänpään kirjoittamalle elämäkertateokselle Pentti Linkola – Ihminen ja legenda. Keskustelu palkinnon ja tietokirjallisuuden aiheiden ympärillä alkoi luonnollisesti jo paljon aikaisemmin. Asiaa kommentoi muiden muassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Kari Enqvist kolumnissaan (Yle 22.11.2017). Enqvist on Ylen kolumneissaan nostanut esiin tärkeitä […]

Tietokirjallisuuden portinvartijat?

kirjoittajalta