Tutkimusaineistot

Useimpia maatalouden töitä 1800-luvulla tekivät sekä miehet että naiset. Sen sijaan torppien vuokranmaksuna käytetyt päivätyöt olivat voimakkaasti sukupuolittuneita. Ylivoimaisesti suurin osa vuokrana maksetuista päivätöistä vaadittiin miehen tekeminä. Siksi torpan omasta maataloudesta vastasi tosi asiassa torpparin vaimo. Tämä on tiivistettynä se päättelyketju, jonka seurauksena ruotsalaiset tutkijat […]

Torppari oli nainen

kirjoittajalta
Suomessa kulttuuriperintöorganisaatioiden työnjako on periaatteessa selkeä: Kirjastot keräävät painettua ja audiovisuaalista aineistoa, museot esineitä, taideteoksia, luonnontieteellisisä näytteitä ja valokuvia, arkistot asiakirjoja ja käsikirjoja. Yhteistäkin keräilyaluetta löytyy, nimittäin yksityisarkistot, painomenetelmillä tehdyt taideteokset sekä valokuvat. Museokokoelmiin kuuluvat arkistoaineistot ovat aiemman tutkimukseni mukaan museoiden vähemmän tunnettu ja käytetty […]

Museoidut arkistoaineistot päivänvaloon

kirjoittajalta
Hur tänker historiker respektive språkvetare då de intresserar sig för språk i det förgångna? Hur kan texter skrivna av allmogen analyseras inom de olika disciplinerna? Detta är frågor som har väckts när forskarna i projektet Förfalskarna – Allmogens litterarisering och kunskap om det svenska språket […]

Språk och förfalskningar – tankar från ett symposium

kirjoittajalta
Eräänä syyspäivänä 1773 Kuidun tilan isäntä Antti Juhonpoika lähti raivoissaan Kuninkaistenkylästä pellolleen. Hän paineli suoraan kohti kymmenkesäistä paimenpoikaa, Erkkiä. Kun Antti pääsi perille, hän tarttui poikaan, potki ja löi häntä useita kertoja, kirosi ja haukkui poikaa sudenpenikaksi. Lopuksi hän heitti pojan puroon ja vielä myssyn […]

Paimenpojan selkäsauna ja lähteiden salaiset viestit

kirjoittajalta
1
Ennen länsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhmäkylissä, niinhän meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mitä se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kylän sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten? Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen Göran Ulväng huomauttaa, että säilyneet rakennukset […]

Kuvittele kylä

kirjoittajalta
Suomen suurin kaupunki imi 1800-luvun alussa väkeä ympäri maan ja aina Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Itävallasta, Italiasta ja Venäjältä asti. Lovisa Herlin oli Perniössä vuonna 1798 syntynyt talonpoikaisnainen. Monen kansanihmisen tavoin palvelijan työ vei hänet ensi kertaa suureen kaupunkiin, tässä tapauksessa Suomen suurimpaan kaupunkiin Turkuun. Turussa […]

Turun palon köyhät uhrit

kirjoittajalta
Historiska romaner samlar stora läsekretsar och fascinerar med sina människonära perspektiv på historien. De gör historien levande och för ofta fram underrepresenterade grupper och erfarenheter som traditionellt har getts mindre uppmärksamhet inom historievetenskaplig forskning. Romanerna inbjuder till fantiserande om människors känslor och tankevärldar i gångna […]

Historisk fiktion och forskarens inlevelseförmåga

kirjoittajalta
Heti päivällisen jälkeen Falcken seurasi minua kapteeni Hauswolffin luokse ja kertoi hänelle hyvin imartelevasti taidoistani geometriassa, trigonometriassa ja – – algebrassa. Hauswolff oli tyytyväinen ja sitä mieltä, että navigoinnin opiskelu tulisi olemaan minulle mieluisaa. Mutta kun heräsi kysymys maksusta, ei mitään vähennetty siitä mitä aloittelijat […]

Tersmeden ja kaupunginmatemaatikko – Navigointioppia Tukholmassa 1730-luvulla

kirjoittajalta