Näkemyksiä uuden ajan alun tutkimuksesta


Turussa järjestettiin 24.–25.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät, jotka keräsivät kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli väkeä lähes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. Päivät herättivät laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli myös luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museoväkeä sekä muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla olleista Kaponieeri ja Sukututkijan loppuvuosi -blogien pitäjät ehtivät jo julkaista päivistä raporttinsa.

Päivät järjestettiin Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen historia-aineiden yhteistyönä. Järjestelyihin osallistui myös TUCEMEMS sekä Iloinen tiede oy. Kun joulukuun alussa päivien esitelmäkutsu sulkeutui ja huomasimme, että päiville oli osallistumassa tutkijoita eri puolilta Suomea, eri tieteenaloilta ja tutkijanuran eri vaiheista, päätimme osana päivien ohjelmaa kartoittaa osallistujien näkemyksiä uuden ajan alun tutkimuksesta.

Torstaina alkuiltapäivästä käänsimme perinteisen konferenssimallin (luennoitsija luennoi ja yleisö kuuntelee) ympäri. Opetuksessa puhutaan flippauksesta tai käänteisestä opetuksesta, toteuttamaamme mallia voisi siis kutsua käänteiseksi konferenssiesitelmöinniksi. Tarkoituksena oli aktivoida osallistujajoukko tuottamaan sisältöä yhden konferenssisession verran.

Sessiota varten loimme kyselyn kaupallisella Mentimeter-ohjelmalla, joka on interaktiivinen esitelmätyökalu. Mentimeterissä osallistujat vastasivat netin kautta anomyymistä kysymyksiin. Vastaukset heijastettiin seinällä, joten kaikki osallistujat näkivät vastaukset yhtä aikaa ja pystyivät osallistumaan keskusteluun. Laadimme 1500- ja 1600-luvun tutkimuksen päiville kymmenen kysymystä, jotka käsittelivät mm. tutkimusaineistoja, metodeja, julkaisemista, verkostoja sekä sitä, miltä uuden ajan alun tutkimuksen tulevaisuus vastaajien mielestä näyttää. Käytimme kysymyksissä muun muassa erilaisia skaaloja, sanapilviä ja nelikenttiä. Jokaisen kuvan oikeassa alalaidassa näkyy kyselyyn osallistuneiden määrä. Osallistujamäärä vaihtelee, sillä esimerkiksi sanapilviin oli mahdollisuus vastata useaan kertaan. Tässä muutamia otoksia tuloksista.

 

Vastausten keskiarvo näkyy värillisessä pallossa, taustalla vastausten hajonta. Arviointi tehtiin janalla 1–5, jossa yksi oli etäällä omasta tutkimuksesta ja viisi oman tutkimuksen keskiössä. Kuvasta näkee, että Suomen ja Ruotsin historia oli monen osallistujan tutkimuksen keskiössä samoin tieteidenvälisyys. Toisaalta Ruotsin ja Suomen historia oli selkeästi aihe, joka jakoi ihmiset janalla  ääripäihin. Digitaalinen humanismi puolestaan näyttää painottuneen janan keskiosaan kuten myös suomenkielinen julkaiseminen. Kun osallistujilta kysyttiin millä kielille julkaisemiselle he antavat painoarvoa tai mitä pitävät tärkeänä, suomenkieli nousi selvästi tärkeimmäksi. Tässä kuvaajassa jokaisella vastaajalla oli yhteensä 100 pistettä, joista he jakoivat 10 pisteen osissa kerrallaan arvostamilleen kielille. Pisteet saattoi jakaa esimerkiksi suomi 50 pistettä, englanti, 30 pistettä, ruotsi 20 pistettä.  Edellä mainittujen kielien lisäksi tärkeinä pidetyiksi julkaisemisen kieliksi nousivat ruotsi ja saksa. Muu-kategoriaan ihmiset nimesivät mm. espanjan ja viron.

Osallistujien tärkeimpiä Suomen ulkopuolisia yhteistyötahoja kartoitettiin sanapilvellä. Sanapilvessä näkyvien sanojen koko riippuu vastausten määrästä. Mitä suurempi sana, sitä useammin se on mainittu. Sanapilvistä näkee, että ohjelma ei tunnista sanojen erilaisia muotoja, joten synonyymejä löytyy jonkun verran. Tilaisuudessa todettiinkin, että tulevaisuudessa voisi olla hyvä sopia yhteisiä avaintermejä, jotta sanapilvet olisivat kuvaavampia. Yhteistyötahoja koskevasta sanapilvestä näkee kuitenkin, että tärkeimmät Suomen ulkopuoliset yhteistyötahot tulevat Pohjoismaista, Virosta ja Iso-Britanniasta. Myös Italialla ja Villa Lantella on selvästi suuri merkitys suomalaiselle uuden ajan alun tutkimukselle.

 

Kysyttäessä tutkimuksen keskeisimpiä lähderyhmiä sanapilvestä tuli varsin laaja. Perinteiset Ruotsin historian lähteet kuten tuomiokirjat, voudin- ja läänintilit sekä maakirjat ovat edelleen tutkimuksen keskiössä. Myös erilaiset käsikirjoitukset sekä kirjeet ovat tutkijoille tärkeitä lähteitä. Lisäksi sanapilvestä löytyy erilaisia oikeudellisia lähteitä sekä painettuja lähteitä.

 

Mihin 1500 ja 1600-lukujen tutkimus sitten on menossa? Selkeästi kohti monitieteisyyttä ja digitaalisuutta, mutta vastaajat nostivat esiin myös lähteiden tärkeyden. Sanoisin, että vastaajilla on positiivinen ja luottavainen olo alan tulevaisuuteen, sillä vastausten joukosta löytyvät myös pitkät rahoitukset ja kukoistus. Myös tieteen popularisoinnin lisääntymiseen uskottiin.

 

Konferenssiosallistujien antaman palautteen perusteella sanoisin, että konferenssiesitelmöinnin flippaus onnistui hyvin. Moni kävi kertomassa, että oli mukava päästä osallistumaan konferenssiin muullakin tavoin kuin kuuntelemalla. Kysely tuotti myös mielenkiintoista dataa, josta tässä oli ikävä kyllä mahdollista esitellä vain osa. Ehkä vastaava kysely voidaan toteuttaa viiden tai kymmenen vuoden päästä uudelleen, jotta voimme verrata, mihin suuntaan näkemykset kehittyvät.

 

Päiville osallistuneiden mielestä konferenssin tärkein tehtävä on verkostoituminen. Tästä on helppo olla samaa mieltä, joskin omassa arviossani myös hauskanpito oli korkeammalla sijalla kuin yleisarviossa. Toisaalta, kuten joku kollegoistani osuvasti totesi: eivätkö verkostoituminen ja hauskanpito ole sama asia? Ensi vuonna verkostoitumista, tiedonhankintaa, tutkimuksen näkyväksi tekemistä, suomalaiseen yliopistokaupunkielämään tutustumista ja hauskanpitoa jatketaan Jyväskylässä, missä 1500- ja 1600-luvun tutkimuksen päivät seuraavaksi pidetään.

 

Mari Välimäki
Kirjoittaja toimi 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivien järjestelytoimikunnassa ja haluaa lämpimästi kiittää Saara Penttistä, Marika Räsästä, Panu Savolaista (kiitos myös mentimeter-ideasta!), Ulnor Uotilaa, Juha Ketolaa sekä Julia Heinoa yhteistyöstä päivien järjestämisessä.

JAA ARTIKKELI: Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *