1700-luku

Alkujaan Göteborgin aatelispiireihin kuuluneen Christiana Elisabeth von Ackernin äppeltårta -reseptin salaisuutena oli soseuttaa omenat ja lisätä “hieman ranskalaista viiniä, murskattua mantelia, ruusuvettä, sokeria, kanelia ja sitruunankuorta”. Resepti oli kulinaristinen tutkimusmatka, jonka statusta tuottavat ylelliset ainesosat sitoivat von Ackernin kolonialismiin, kulutukseen ja kilpailuun luonnonvaroista. Kauppalaivojen kuljettamat […]

Christiana Elisabeth von Ackernin 1700-luvun äppeltårta recept ja monilajinen historia

kirjoittajalta
Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790–1840. Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder 1790–1840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin välillä ja tutkitaan, […]

Uudessa tutkimushankkeessa tutkitaan oopperan merkitystä porvarillisen julkisuuden rakentumisessa Turussa ja ...

kirjoittajalta
1
Ennen länsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhmäkylissä, niinhän meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mitä se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kylän sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten? Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen Göran Ulväng huomauttaa, että säilyneet rakennukset […]

Kuvittele kylä

kirjoittajalta
Heti päivällisen jälkeen Falcken seurasi minua kapteeni Hauswolffin luokse ja kertoi hänelle hyvin imartelevasti taidoistani geometriassa, trigonometriassa ja – – algebrassa. Hauswolff oli tyytyväinen ja sitä mieltä, että navigoinnin opiskelu tulisi olemaan minulle mieluisaa. Mutta kun heräsi kysymys maksusta, ei mitään vähennetty siitä mitä aloittelijat […]

Tersmeden ja kaupunginmatemaatikko – Navigointioppia Tukholmassa 1730-luvulla

kirjoittajalta
1
Viime aikoina työmarkkinat ja työsuhteet ovat olleet ajankohtaisia, kun uutisista on saatu seurata työmarkkinoille kaavailtuja muutoksia. Samaan aikaan olen kirjoittanut maatilojen isäntien suhteesta työntekijöihinsä ja isäntien johtaman työyhteisön muutoksista 1700- ja 1800-luvuilla. Vaikka teemat ovat yhteneväisiä, työsuhteet ja työmarkkinat, joista nykyisin puhutaan, eivät sovi käsitteinä […]

Palvelussuhteita ja joutomaanantaita

kirjoittajalta
Loimaalainen talonpoika Mickel Somiska oli syksyllä 1775 kotipaikkakuntansa syyskäräjillä vastaamassa yli kymmenestä tuohikuormasta, jotka hän oli myynyt kotikylänsä yhteismetsästä. Kanteen häntä vastaan oli nostanut kaksi talonpoikaa, jotka olivat osakkaina samaisessa yhteismetsässä. Tuohi oli kaikille kyläläisille tarpeellista materiaalia, jota kului suuria määriä erityisesti kattoihin. Käräjäkäsittely ei […]

Vapaamatkustajat ja luonnonvarojen vartijat

kirjoittajalta
Laillistettu kätilö saattoi 1700-luvulla joutua tutkimaan sukupuolten biologisia tunnusmerkkejä esimerkiksi intersukupuolisten avioliittoihin liittyneiden kiistojen yhteydessä. 1700-luvulla oli yleisesti tiedossa, että silloin tällöin syntyy lapsia, joilla on sekä naisen että miehen sukupuolisia piirteitä. Varhaismodernin ajan asiakirjoissa näitä ihmisiä kutsuttiin kaksineuvoisiksi tai hermafrodiiteiksi. Heidät tunnistettiin myös lakiteksteissä […]

Gösta vai Margareta − Intersukupuolisuuden historiaa

kirjoittajalta
Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta

kirjoittajalta