1700-luku


1
Viime aikoina työmarkkinat ja työsuhteet ovat olleet ajankohtaisia, kun uutisista on saatu seurata työmarkkinoille kaavailtuja muutoksia. Samaan aikaan olen kirjoittanut maatilojen isäntien suhteesta työntekijöihinsä ja isäntien johtaman työyhteisön muutoksista 1700- ja 1800-luvuilla. Vaikka teemat ovat yhteneväisiä, työsuhteet ja työmarkkinat, joista nykyisin puhutaan, eivät sovi käsitteinä […]

Palvelussuhteita ja joutomaanantaita


Loimaalainen talonpoika Mickel Somiska oli syksyllä 1775 kotipaikkakuntansa syyskäräjillä vastaamassa yli kymmenestä tuohikuormasta, jotka hän oli myynyt kotikylänsä yhteismetsästä. Kanteen häntä vastaan oli nostanut kaksi talonpoikaa, jotka olivat osakkaina samaisessa yhteismetsässä. Tuohi oli kaikille kyläläisille tarpeellista materiaalia, jota kului suuria määriä erityisesti kattoihin. Käräjäkäsittely ei […]

Vapaamatkustajat ja luonnonvarojen vartijat


Laillistettu kätilö saattoi 1700-luvulla joutua tutkimaan sukupuolten biologisia tunnusmerkkejä esimerkiksi intersukupuolisten avioliittoihin liittyneiden kiistojen yhteydessä. 1700-luvulla oli yleisesti tiedossa, että silloin tällöin syntyy lapsia, joilla on sekä naisen että miehen sukupuolisia piirteitä. Varhaismodernin ajan asiakirjoissa näitä ihmisiä kutsuttiin kaksineuvoisiksi tai hermafrodiiteiksi. Heidät tunnistettiin myös lakiteksteissä […]

Gösta vai Margareta − Intersukupuolisuuden historiaa



Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta


1
Viime viikot ja päivät ovat tuoneet meistä jokaisen elämään toimenpiteitä ja puheenaiheita, joiden vielä hetki sitten oli helppo ajatella jo jääneen historiaan. Elämme yhtäkkiä keskellä hetki hetkeltä päivittyvää pandemiauutisvirtaa, karanteeneja ja kasvavaa huolta terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvystä. Nopeasti ja dramaattisesti muuttuneessa tilanteessa ahdistus ja pelko ovat ymmärrettäviä […]

Epidemiatorjuntaa ja kansanterveystoimenpiteitä 1700-luvulla


Historiantutkimuksen viimeisten vuosikymmenten tärkeimpiä trendejä on kiinnostus arjen historiaan. Kun Turun historiateoksia täplittivät vielä 1900-luvun lopulla näkyvät mieshenkilöt, yhä useampi tuore tutkimus on tarttunut historian näkymättömiin yksilöihin, väestön valtavirtaan. Yksi heistä oli vaatimattomista oloista akateemiseen maailmaan edennyt Pehr Stenberg (1758–1824), joka on noussut tutkimuskohteeksi aivan […]

Kurkistus 1780-luvun opiskelijaelämän arkeen



Rooman ei-katolinen hautausmaa, Cimitero Acattolico di Roma, sijaitsee Testaccion alueella lähellä Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, että sen multiin on laskettu pääasiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleensähän hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa […]

Rooman salainen puutarha


Suomen kielessä monet jokapäiväiset sanonnat ja kielikuvat juontavat juurensa maatalouteen. Lukijat todennäköisesti ymmärtää tarkoitukseni, jos kerron, että väitöskirjatyössäni riittää vielä sarkaa kynnettäväksi. Muutama viikko sitten sain vaihtelua kuvainnolliseen kyntämiseeni, kun pääsin kokeilemaan konkreettista kyntämistä hevosvetoisella auralla. Oli havainnollista kokeilla käytännössä tehdä sitä, mikä oli arkea […]

Sarkaa kynnettäväksi


Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot