1800-luku

Falsarium-tietokannan sivu CERN:n ylläpitämässä tutkimusarkisto Zenodossa.
Suomalaisen yhteiskunnan kirjallistuminen laajeni 1800-luvun alkupuolella. Samaan aikaan viranomaiset alkoivat enenevässä määrin kontrolloida etenkin vähänvaraisen väestönosan liikkeitä ja työntekoa. Ihmiset tarvitsivat kirjoitettuja virka- ja työtodistuksia, jotka todistivat, mistä he tulivat, minne he olivat menossa ja olivatko he hyvämaineisia työntekijöitä. Joskus riidat ja pahatapaisuus estivät tällaisten […]

Falsarium – Tietokanta 1800-luvun alun Suomessa tehdyistä asiakirja- ja rahaväärennysrikoksista

kirjoittajalta
1
”Miten yleinen uusjakoa ennen tapahtunut kylien hajoamisprosessi on maassamme ollut viime vuosisadan lopulla, se on vielä tutkimaton kysymys. Mutta vallan harvinainen tuo ilmiö ei ole ollut.” Näin kirjoitti Esko Aaltonen Suomen kulttuurihistoria -kirjasarjan neljännessä osassa vuonna 1936. Kesti lähes 90 vuotta ennen kuin kukaan tarttui […]

Näet sen, mihin katsot

kirjoittajalta
1
Keskikesän kynnyksellä tein arkistossa riemastuttavan löydön. Selvittäessäni väitöskirjatutkimukseni tutkimusjoukkoon kuuluvan Charles Emil Lindströmin elämänkulkua huomasin, että Charles oli 1850-luvulla opiskellut Turun teknillisessä reaalikoulussa, joka perustettiin vuonna 1849 ja joka oli siten yksi Suomen ensimmäisistä teknillisistä reaalikouluista. Niinpä lähdin selvittämään, mitä arkistot kertovat Charlesin koulupolusta ‒ […]

Arkisto on aina myös kehollinen kokemus

kirjoittajalta
Sosiaalisessa mediassa seikkaillessa törmää usein ihmisiin, jotka ovat kuvanneet omaa päiväänsä aihetunnisteella my day. Usein kyseessä ovat nuoret ihmiset, jotka haluavat jakaa omasta elämästään toisille nuorille. Taustalla voi olla halu verrata omaa arkea toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa elävien arkeen ja näin saada vahvistusta omille valinnoilleen ja […]

My day 1834 – Nuoren Fabian Collanin päivä marraskuussa 1834

kirjoittajalta
Innan skrivkunnighetens utbredning användes så kallade karvstockar (fi: pulkka eller pirkka) för att hålla reda på ett och annat. Det handlade om stavar av trä, som man skar in skåror eller tecken på för att notera inträffade händelser eller transaktioner. En särskild form av karvstock […]

Dagsverkskavlar och skrivkunnighet

kirjoittajalta
Hyljekoiria käytettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Suomenlahdella apuna kevättalven jäällä tapahtuvassa hylkeenpyynnissä, jossa koiran tehtävä oli haistaa kuutin ja hylkeen pesän sijainti. Pyyntiä kesti noin kuukauden, ja muun ajan vuodesta koirat saivat oleskella vapaina ja joutilaina ympäri saarta. Hyljekoiria pidettiin kaikissa Suomenlahden ulkosaarissa aina talvisotaan […]

Suursaaren hyljekoirat – barbaareista matkaoppaiksi

kirjoittajalta
Useimpia maatalouden töitä 1800-luvulla tekivät sekä miehet että naiset. Sen sijaan torppien vuokranmaksuna käytetyt päivätyöt olivat voimakkaasti sukupuolittuneita. Ylivoimaisesti suurin osa vuokrana maksetuista päivätöistä vaadittiin miehen tekeminä. Siksi torpan omasta maataloudesta vastasi tosi asiassa torpparin vaimo. Tämä on tiivistettynä se päättelyketju, jonka seurauksena ruotsalaiset tutkijat […]

Torppari oli nainen

kirjoittajalta
Hämeenlinnassa toimi 1930-luvulla kolme suomenkielistä oppikoulua: Hämeenlinnan Lyseo, Hämeenlinnan Yhteiskoulu sekä Hämeenlinnan Tyttölyseo. Yhteiskoulun opiskelijat koostuivat lähes yksinomaan tytöistä, sillä valtaosa kaupungin pojista kävi vain heille tarkoitettua lyseota. Eräs lyseon opiskelijoista oli päivittäisiä puuhiaan, haaveitaan, ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan päiväkirjaansa säännöllisesti kirjoittanut Eero Nallinmaa (1917–1998), joka […]

Oppikoulunuorison vapaa-ajan viettoa 1930-luvun Hämeenlinnassa

kirjoittajalta