Vapun juhlintaa 1800-luvun Suomessa


Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että vappua on juhlittu jo keskiajalla 700-luvulla eläneen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivänä. Vappuun liittyi monia maanviljelykseen ja satokauteen liittyviä sanontoja ja uskomuksia. Vappuna oli tapana laskea karja ensimmäistä kertaa laitumelle pitkän talven jälkeen. Vappuna myös ihmiset siirtyivät nauttimaan ulkoilmasta, mikä heijastui myöhemmin opiskelijoiden vapunviettoon. Vapunvieton tavat olivat tuolloin hyvin samantapaisia Suomessa ja Ruotsissa.

1800-luvun alun vapunjuhlinnasta löytyy sanomalehdistä mainintoja, kun hakusanaksi sanojen ”vappu” tai ”valborg” sijaan vaihtaa ”första maj”. Yksi varhaisimmista maininnoista löytyy vuodelta 1831, jolloin 23.4.1831 päivätty Åbo Underrättelser tiesi kertoa, että Surutoin-puutarhassa – sään niin salliessa – on toukokuun ensimmäisenä päivänä kuultavissa musiikkia. Surutoin oli Suomen ensimmäinen huvipuisto, joka sijaitsi alueella, jota nykyään rajaavat Kaskenkatu, Sirkkalankatu ja Vartiovuorenkatu.

TYYn hallituksen puheenjohtaja Rauli Elenius pitää vappupuhetta 2011

Suomessa opiskelijoiden vappu syntyi 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä silloisessa maamme ainoassa yliopistokaupungissa Turussa. Opiskelijat veivät vapunvieton mukanaan Helsinkiin, kun yliopisto siirtyi sinne. Siellä opiskelijat juhlivat vappua luonnon helmassa Sörnäisissä, kaukana kaupungin keskustasta. Sanomalehdistä ensimmäisiä mainintoja opiskelijavapusta löytyy Helsingfors Tidningar -lehdestä 6.5.1843. Tuolloin opiskelijat olivat lehtiuutisoinnin mukaan kokoontuneet viettämään vappua (första Maj) Kaisaniemeen, jossa he lauloivat ”kevätlauluja” (wårsånger) ja soittivat sotilasmusiikkia.

Noihin aikoihin opiskelijoiden keväinen juhlinta siirtyi Floran päivään 13.5., kun vuonna 1840 kyseinen päivä nimitettiin virallisesti ylioppilaiden juhlapäiväksi. Vuonna 1848 opiskelijat järjestivät Floran päivän juhlat Kumtähden kentällä Toukolassa, jossa kuultiin ensimmäistä kertaa Maamme-laulu.

Mieskuoro Laulun ystävät Turun yliopiston päärakennuksen portailla vappuna 1927 (Turun yliopiston mediapankki)

Euroopassa työläisväestö omaksui vapun juhlinnan vuonna 1889 vietetyn Kansainvälisen työväenkongressin myötä. Vapusta tuli työväestön yleinen mielenosoituspäivä. Samoihin aikoihin opiskelijat alkoivat jälleen juhlia kevättä vapun tienoilla. Vuonna 1895 Keski-Suomi lehti ilmoitti paikallisen työväenyhdistyksen torvisoittokunnan soittavan esiintyvän vapunpäivänä eri puolilla Jyväskylää. Tämä ilmoitus on ensimmäisiä sanomalehdissä työväestön vapunviettoon liittyvistä maininnoista, joita voi saada esille selaamalla Historiallista sanomalehtikirjastoa ja tekemällä erilaisia vappuun liittyviä hakuja. Juhlinnan muodot niin opiskelijoilla kuin työväestöllä olivat hyvin samankaltaisia. Vappua ja kevättä juhlistettiin ulkoilmasta nauttimalla, leikkien, musisoiden, simaa ja punssia nauttien.

”Wiikon päästä siis on Wapun päiwä, kyllä sitte, jos ilma muuten on sopiwa, kelpaa hewoisella ratsastaa, kedolla leikkiä laskea ja simaa juoda. –nt-” Sanomia Turusta 23.4.1869

 

Hauskaa vappua!

 

Ulla Ijäs
Kirjoittaja toimii Suomen historian yliopisto-opettajana

 

Kirjallisuutta:

Historiallinen sanomalehtikirjasto. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu (luettu 25.4.2018)

Valborgsmässoafton. Nordiska museet. https://www.nordiskamuseet.se/aretsdagar/valborgsmassoafton (luettu 25.4.2018)

Minna Saarelma-Paukkala, Flooran päivä – ylioppilaiden keväinen juhlapäivä. Asiasta almanakkaan -blogi. Helsingin yliopiston kalenteripalvelut Oy. https://almanakka.helsinki.fi (luettu 25.4.2018)

Turun vanhimmat puistot. Turun kaupunki 2011. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turun_vanhimmat_puistot.pdf (luettu 25.4.2018)

Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto. Otava: Helsinki 1984.

JAA ARTIKKELI: Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedin

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *