Jonkin aikaa sitten luin tutkimuksen, josta ajattelin, että vau, tässä on todella päästy pintaa syvemmälle ja käsiksi sellaisiin oleellisiin asioihin, joiden ymmärtämisestä on hyötyä tutkimuksen kontekstin ulkopuolellakin. Handberg ja Voss (2018) tutkivat AAC:n eli puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien (eli esteettömän viestinnän) käyttöä intuboitujen potilaiden kanssa teho-osastolla. Tutkimusprojektiin sisältyi sairaanhoitajien sekä toiminta- ja fysioterapeuttien koulutusta…
Kylmää vai ei? Käytä kylmähoitoa vain harkiten akuuteissa pehmytkudosvammoissa
Liikuntavammojen ensiapu- ja hoito-ohje päivitettiin Suomessa keväällä 2021. Vanha ”kolmen K:n ohje” kylmä-koho-kompressio pysyy kuitenkin ihmisten mielessä, ja edelleen monen urheiluseuran ensiapulaukun tärkein sisältö on kylmäpakkaukset. Uusi liikuntavammojen ensiapu- ja hoito-ohje painottaa erityisesti varhaisen kuntoutuksen aloittamista. Tiedon lisääminen vammasta ja sen hoidosta sekä kuntoutuksesta on omana kohtanaan ohjeessa. Myös psykososiaaliset näkökulmat ovat huomioitu osana onnistunutta…
Voiko lasten kokemaa sairaalahoitoon liittyvää pelkoa ja ahdistusta vähentää digitaalisilla menetelmillä?
Lapset joutuvat maailmanlaajuisesti sairaalahoitoon erilaisten lääketieteellisten toimenpiteiden ja tutkimusten yhteydessä. Epätietoisuus tulevasta toimenpiteestä voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Lapset saattavat kokea pelkoa tuntemattoman ympäristön, välineistön ja henkilökunnan vuoksi (1). Pelko voi aiheuttaa esimerkiksi liikkumista tutkimuksessa, jossa tulisi olla paikallaan tai yhteistyökyvyttömyyttä, jolloin tutkimuksen tekeminen voi vaikeutua (2). Pelko ja ahdistus voivat myös lisätä lapsen kokemaa…
Päivänsäde viimeinen – vinkkejä kaamosoireiden taltuttamiseen
Syksyn edetessä valon määrä vähenee ja pimeys laskeutuu päivä päivältä aikaisemmin. Unen tarve lisääntyy, mieliala on matalampi, makeahammasta kolottaa ja vapaa-ajan menojen sijaan tekisi mieli käpertyä sohvan nurkkaan. Kuulostaako tutulta? Mikäli vastasit kyllä, et ole yksin. Jopa 85 % suomalaisista kokee valon määrän vähentymisen vaikuttavan hyvinvointiin. Kaamosoireista (kaamosväsymys, -rasitus, engl. subsyndromal winter seasonal affective disorder)…
Tiedon yhdyspinnoilla yliopistossa: tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen yhteistyö innovaatioiden kulmakivenä
Kapeita näkökulmia, rajallista ongelmanratkaisukykyä, vähäisiä innovaatioita ja menetettyjä mahdollisuuksia – ei kuulosta hyvältä! Nämä ikävät seuraukset voivat kuitenkin hiipiä osaksi yliopistojen toimintaa, jos tieteenalojen välinen yhteistyö sakkaa. Monitieteinen yhteistyö kirjataan usein yliopistojen strategioihin, mutta ilman käsitteen tarkempaa ymmärtämistä aito yhteistyö voi jäädä löyhäksi ja toiminta epämääräiseksi. Monitieteisellä yhteistyöllä tarkoitetaan tavallisesti ennemminkin tieteidenvälistä yhteistyötä, mutta sen…
Diagnostinen prosessi edellyttää tiimityötä potilasturvallisuuden parantamiseksi
Asianmukainen ja oikea-aikainen diagnostiikka on tärkeä osa potilaan hoitoketjua. Diagnostiset virheet ovat kuitenkin viime vuosina nostettu esiin yhdeksi keskeisimmiksi potilasturvallisuutta vaarantaviksi tekijöiksi (1-2). Yhdysvaltalaisen kansallisen lääketieteellisen akatemian (The National Academy of Medicine, NAM) julkaiseman raportin ”Improving diagnosis in health care” mukaan, diagnostisia virheitä esiintyy kaikissa hoitoympäristöissä aiheuttaen merkittävälle osalle potilaista viivästynyttä tai haitallista hoitoa sekä…
Huomio potilasturvallisuuteen
Tänään 15.9.2023, kun kirjoitan tätä blogia, vietämme sairaalassa maailman terveysjärjestö WHO:n julistamaa potilasturvallisuuden päivää. Tänä vuonna virallinen päivä osui sunnuntaiksi, joten juhlistimme potilasturvallisuutta etukäteen. Päivän teema on tänä vuonna osallisuus. Teemalla korostetaan potilaiden ja asiakkaiden sekä heidän läheistensä mukaan ottamista ja sitouttamista potilasturvallisuuden edistämiseen. Tarkoituksena on saada potilaiden ja asiakkaiden ääni kuuluville sekä hoitavan henkilökunnan keskuudessa että erityisesti niissä foorumeissa, joissa sekä poliittiset että…
Pivoting risks into opportunities – gamification towards healthier outcomes
Being a game hobbyist myself, I have gone through the immersive satisfaction and dismay, the excitement and frustration, as well as the benefits and consequences of spending (I would say) “moderately excessive” time playing digital games. Depending on whom you ask between a gamer and a non-gamer or a child and a parent, the excessive…
Does artificial intelligence pose a threat to safe nursing care?
In the end of November 2022 the world as we know it took I slight turn, as OpenAI released the prototype of ChatGPT, a chatbot and virtual assistant built upon language processing models trained with vast amounts of openly accessible data. The system made headlines internationally and provoked global debate of its potential usefulness, but…
Työn psykososiaaliset riskitekijät voivat heikentää työkykyä
Väitöskirjassatutkimuksessani tarkastelin työterveyshuollon terveystarkastusten sisältöä ja kirjaamista, erityisesti psykososiaalisten riskitekijöiden kirjaamista. Samalla tutkin voidaanko psykososiaalisia riskitekijöitä tunnistaa näistä kirjauksista automaattisesti tekoälyn avulla. Työterveyshoitajien terveystarkastuksissa kirjaamat psykososiaaliset riskitekijät korreloivat merkittävästi alhaiseen koettuun työkykyyn sekä lääkärin kirjoittamaan B-lausuntoon eläkettä, pitkittynyttä sairauspoissaoloa tai kuntoutusta varten. Työn psykososiaalisilla riskitekijöillä tarkoitetaan niitä työhön, työympäristöön ja työn organisointiin liittyviä tekijöitä, jotka…