Åbo Underrättelser uutisoi 10. syyskuuta 1917 edellisenä päivänä käydyistä Riennon kansainvälisistä urheilukilpailuista. Kun kisat alkoivat klo 15, vettä satoi kaatamalla. Toimittaja totesikin, että kisat olivat osoitus urheilijoiden ja toimitsijoiden energisyydestä ja palavasta innostuksesta, sillä tapahtuma onnistuttiin vaikeuksista huolimatta viemään päätökseen. Turun Sanomat kertoi, että vettä oli Urheilupuiston kentällä niin paljon, että tuomarit ja urheilijat “kahlailivat ...
Turussa oli vuonna 1917 useita elävien kuvien teattereita, Alhambra, Casino, Metropol, Olympia, Scala ja Tango. Mykkäelokuvakaudella elokuvateatterit olivat olennainen osa kaupunkikulttuuria, ja edullisten lippujen ansiosta eri väestönryhmät tulvivat teattereihin. Vaikka maailmansota vaikeutti kansainvälistä vuorovaikutusta, filmikauppa toimi ja Turunkin teattereissa nähtiin kansainvälisiä uutuuksia. Sunnuntaina 9. syyskuuta 1917 Uusi Aura mainosti näyttävästi “huomiotaherättävää filmiuutuutta” Marttyyri, jossa esiintyi ...
Sanomalehdistö kirjoitti syyskuun alussa, miten vankien määrä oli kasvussa. Äkillistä vähennystäkin tuli, varsinkin syyskuuna ensimmäisenä viikonloppuna, kun kahdeksan vankia karkasi Kakolasta. Ensimmäinen vanki Bruno Lijlelund saatiin kiinni jo alkuviikosta. Liljelund oli lähtenyt Littoisiin pyytämään sisareltaan apua, mutta läheisen huvilan toimelias omistaja oli revolveria heristellen ottanut luvattoman liikuskelijan kiinni. Liljelund pääsi vielä karkuun, mutta hänet löydettiin ...
Maaliskuun vallankumouksen jälkeen tiivistyivät ajatukset siitä, että Suomessa pitäisi taata akateemisen opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuus, eikä se voisi olla yksin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston vastuulla. Tavoitteena oli yksityinen, valtiovallasta riippumaton yliopisto, ja kiinnostuneita kaupunkeja olivat Turun ohella Jyväskylä ja Viipuri. Turussa käynnistyi lopulta kahden yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopiston, perustaminen. Suomenkielisen yliopiston taustavoimaksi ja lahjoitusvarojen kanavoijaksi ...
Turun postitalossa Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa kuohui torstaina 6. syyskuuta 1917. Postin kulku oli ollut jo muutaman päivän seisahduksissa: kirjeitä ja paketteja ei kannettu eikä niitä otettu vastaan. Työntekijät olivat aloittaneet lakon jo tiistaina ja vaativat, että postimestari Elis Urpola pitää välittömästi pidättää tehtävästään. Posteljoonit olivat esittäneet vastalauseen Urpolaa kohtaan, syistä, jotka liittyivät tämän toimintaan ...
Ruokapula oli syksyllä 1917 huutava, varsinkin kaupungeissa. Turun Sanomat julkaisi 5. syyskuuta 1917 uutisen “Hätäajan neuvojakurssit Turussa”. Kerttulinkadun kansakoululla oli järjestetty valtion kotitaloustoimikunnan kurssi, jossa neuvottiin valmistamaan ruokaa niistä aineksista, joita oli helpommin käsillä. Turun Sanomat julkaisi valikoiman kurssilla suositelluista resepteistä, jotka sisältävät ohjeet muun muassa “sotavoin” valmistamiseen. Toisessa ohjeessa voita jatkettiin lisäämällä siihen maitoa ...
Syyskuun alussa 1917 kuoleman läheisyys heijastui sanomalehtien palstoille. Maailmansodan uutiset olivat esillä päivittäin. Riika oli juuri kukistunut ja päätynyt saksalaisten käsiin. Suomessa ruokapula oli huutava, varsinkin kaupungeissa. Uusi Aura kertoi 4. syyskuuta lisäntyneestä “sotilasmielivallasta” Helsingissä. Henkilökohtaisista murhenäytelmistä kerrottiin niin ikään säännöllisesti. Turun Lehti raportoi useista itsemurhista: edellisenä torstaina oli muuan sairaanhoitajatar “äkillisen mielenhäiriön” vallassa päättänyt ...
Syyskuun ensimmäinen viikonloppu 1917 oli Turussa dramaattinen. Kahdeksan vankia karkasi Kakolasta omille teilleen, Nummenpakalla työväki kerääntyi lukemaan uuden vaalilain kiemuroita, ja ukkonen riehui Ruissalossa poikkeuksellisen rajusti. Åbo Underrättelser raportoi 3. syyskuuta, miten salama oli iskenyt konsuli Jacobssonin huvilaan Lugnetiin. Alfred Jacobsson (1841–1931) oli tuohon aikaan Ruotsin varakonsuli Suomessa. Hän oli pitkän linjan puutavara-alan liikemies, Biologisen ...
Sunnuntaina 2. syyskuuta 1917 Turun Sanomat kertoi lukijoilleen “ent. keisarin” Nikolai Romanovin kohtalosta. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen tsaariperhettä pidettiin vankina Aleksanterin palatsissa Tsarskoje Selossa, mutta ajatuksena oli toimittaa tsaariperhe ennen pitkää ulkomaille. Kun Turun Sanomien kuva julkaistiin, pääministeri Aleksandr Kerenski oli jo ehtinyt siirtää Romanovit Tobolskiin Siperiaan. Uutisen mukaan Nikolai Romanov oli vain tyytyväinen, kun häneltä ...
Uusi Aura julkaisi 1. syyskuuta 1917 toimittaja-kirjailija Juho Koskimaan (1891–1926) novellin “Sydänyö”. Se kuvaa tunnelmia ja tunteita kesän 1917 päättyessä. Maaliskuun vallankumous oli muuttanut Suomen asemaa, Euroopassa riehui maailmansota, ja tulevaisuus oli hämärän peitossa. Novelli on tuokiokuva sydänyöstä Turun keskustassa, Tuomiokirkkopuistossa: “Se tulee hiljaa, huomaamatta ja hiipien, sydänyön tumma, varjoisa hetki… Levittää näkymättömän ja kuitenkin ...