Perjantai 31. toukokuuta 1918 valkeni aurinkoisena. Tuuli puhalsi luoteesta, ja päivällä lämpömittari kohosi 12 asteeseen. Takana oli ankara kevät, ja sisällissodan vaikutukset heijastuivat turkulaisten elämään vielä pitkään. Sää pysyi nähtävästi suhteellisen koleana koko alkukesän, sillä Turun Lehti kirjoitti vielä juhannuksen kynnyksellä 22. kesäkuuta, että ”ilma on ollut hyvin epä-lämmintä ja kolkkoa”, mutta nyt oltiin valmiita ...
Sisällissodan päätyttyä oli vietetty niin monia hautajaisia, että kukkien kauppa oli kriisissä – ainakin jos asiaa tarkasteli sellainen turkulainen, joka halusi hankkia kasveja kotinsa somistukseksi. Kukkakauppiaiden kannalta tilanne oli tietysti päinvastainen, sillä kukkien tarve oli kasvanut. Uusi Aura julkaisi 30. toukokuuta 1918 yleisönosastokirjoituksen, jonka oli allekirjoittanut nimimerkki ”Kukkien ostaja”. Hän totesi kirjoituksensa alussa saaneensa ”luotettavalta taholta ...
Toukokuun lopussa elokuvateattereissa esitettiin eläviä kuva Helsingin voitonparaatista. Samaan aikaan kun Mannerheim nähtiin joukkojen etunenässä valkokankaalla, lehdistössä pohdittiin hänen eroaan ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Turun Sanomat kertoi keskiviikkona 29. toukokuuta 1918 tietoja myös Lahdessa sijaitsevasta Hennalan vankileiristä, jonka olosuhteet olivat kehnot. Turkulaisia leirin tapahtumat kiinnostivat, sillä tiedettiin, että vankien joukossa oli paljon myös varsinaissuomalaisia. Turun ...
Åbo Underrättelser julkaisi 27. toukokuuta 1918 luettelon turkulaisista kirjastoista ja museoista sekä niiden aukioloajoista. Kuten listasta voi nähdä, päivittäin olivat avoinna useat kulttuurilaitokset. Vuonna 1907 perustettu Biologinen museo sijaitsi Neitsytpolulla ja oli auki klo 10–15. Vuonna 1904 valmistuneessa Taidemuseossa saattoi vierailla päivittäin klo 12–14. Turun kaupungin historiallinen museo Turun linnassa oli puolestaan auki klo 12–15. ...
Sisällissodan jälkeen monenlaiset tunteet ja mielikuvat olivat pinnassa. Lehdistö oli kauhun, katkeruuden, syyllisyyden ja katumuksen foorumi, mutta yhtä lailla esiin nousivat ilo, toisinaan vahingonilokin. Pikku-uutisten joukossa kerrottiin hämmästyttäviä tarinoita eri puolilta Suomea. Uusi Aura kertoi 25. toukokuuta 1918 oudosta tapauksesta Muhoksella. Paikkakunnalle oli nimittäin tuotu tuntematon vainaja, joka tuntomerkkien perusteella pääteltiin rintamalla kaatuneeksi paikallisen talon ...
Sota-ajan päättymisestä kertoi kansalaisten vapaampi liikkuvuus. Turun Sanomat uutisoi 24. toukokuuta 1918, että Turun kaupungin poliisimestari oli ilmoittanut passipakon helpottamisesta. Uutisen mukaan ”tästä alkaen todistettavasti Turun kaupungissa asuvilta henkilöiltä” ei vaadittaisi ”lupatodistusta Kaarinaan, Maariaan ja Raision pitäjiin eikä Ruissaloon, Hirvensaloon, Satavaan, Järviluotoon, Kakskertaan, Luonnonmaalle ja Naantaliin”. – H. S-i
Toukokuun puolivälin turkulaiset sanomalehdet käyttyivät suurimman osan palstatilastaan valkoisten sankarivainajien muiston kunnioittamiseen ja punaisten hirmutekojen kuvaamiseen. Tiistaina 21. toukokuuta 1918 kaikki lehdet kertoivat etusivullaan helluntaina vietetyistä sankarivainajien hautajaisista, siellä pidetyistä puheista ja surusaatosta keskustan halki. Sisäsivuilla puolestaan kuvattiin muun muassa ”Punaisten veritekoja Punkalaitumella” ja ”Kaameaa näytelmää Kylmäkoskella”. Elintarvikeasiat olivat pinnalla niin ikään, ja lehdistössä kannustettiin ...
Maanantaina 20. toukokuuta 1918 kevättä oli ilmassa. Tuuli puhalsi lännestä. Aamulla lämpöä oli kymmenen astetta, mutta päivän mittaan elohopea kohosi ylimmillään 15,4 asteeseen. Iltaa kohti aamun pilvisyys häipyi, ja ilta-aurinko paistoi täydeltä terältä. Edellisenä päivänä Turussa oli vietetty näyttävää surujuhlaa, joka toi ruumissaaton kaupungin kaduille. Kuvia hautajaisista nähtiin vasta tiistaina sanomalehdissä, sillä maanantaina lehtiä ei ...
Uudessa Aurassa käytiin toukokuussa kiivasta yleisönosastokeskustelua. Nimimerkki ”Vannas” kirjoitti lehteen pakinoita otsikolla ”Turun kirje”. Huhtikuun 28. päivä ilmestyneessä lehdessä hän oli esittänyt väitteen, että vallanvaihdon jälkeen ruotsinkieliset olisivat ”käyttäytyneet hävyttömästi Valkoisen Suomen suomalaista väestöä vastaan”. Tähän Svante Dahlström vastasi 4. toukokuuta ja esitti jyrkästi eriävän mielipiteensä. Samassa ”Turun kirjeessä” Vannas oli esittänyt voimakkaita mielipiteitä naisista. ...
Lauantaina 11. toukokuuta 1918 Turussa oli monenlaisia huvituksia. Ravintola Samppalinna oli keväisen huvittelun kehtoja, ja luvassa oli elävää musiikkia, varsinkin sään salliessa! Turun Sanomien ilmoituksessa todettiin, että soittoa oli ”kauniin sään sattuessa tänään lauant. 5–8 ja huomenna sunnuntaina 3–7”. Samana päivänä oli luvassa myös ”musikaalinen ilta” Akatemiatalon juhlasalissa klo 18. Konsertti toteutettiin valkokaartin hyväksi, mutta ...