Itsenäistyminen oli prosessi, ei tapahtuma. Kuukausi itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen jälkeen senaatti otti käsittelyyn kysymyksen katukilvistä, jonka oli tarkoitus osaltaan ilmentää itsenäiseksi tulemista. Turun Sanomat uutisoi asian 11. tammikuuta 1918 otsikolla “Muukalaisjärjestys kaupunkien katukilvissä”. Tammikuussa 1903 oli määrätty, että “katujen ja torien nimet oli niitä varten asetettaviin kilpiin kaikissa kupungeissa merkittävä ensin venäjän ja sen jälkeen suomen- ...
Bolsevikkien politiikka aiheutti radikaalin taloudellis-sosiaalisen muutoksen Venäjällä: komisarioneuvosto oli antanut määräyksen, jonka mukaan 31.5.1918 alkaen kielletään kaikkien kaupunkikiinteistöjen, rakennusten ja maa-alueiden omistaminen, myyminen ja panttaaminen, sillä ne kaikki julistettiin yleiseksi omaisuudeksi. Uppiniskaiset tuomittaisiin omaisuuden menettämiseen! Venäjästä irtautuvassa Suomessa omistaminen oli edelleen sallittua. Turun Kakskerrassa järjestettäisiin tammikuun jälkipuoliskolla suuri huutokauppa maatilan myymiseksi, ja suuren huutajajoukon toivossa ...
Uusi vuosi oli koittanut sekavan, epävarman mutta myös Suomen itsenäisyysjulistukseen päättyneen vuoden 1917 jälkeen. Turun lehdissä julkaistiin sekä uudenvuoden näkymiä ja toivotuksia että julkisia ja kaupallisia tiedotteita vuodelle 1918. Uusi Aura kirjoitti, ettei lehden toimituksessa ole koskaan odotettu tulevalta vuodelta yhtä suuria kuin nyt. Tämä liittyi tietysti ensi sijassa Suomen itsenäisyyteen, mutta lehden kirjoittelussa oli ...
Sunnuntaina 30. joulukuuta 1917 Turun Sanomat tarjosi lukijoilleen viihdykettä, tarinoita ja kuriositeetteja kaikenikäisille lukijoille, kuten sunnuntainumeroissa usein oli tapana. Tarjolla oli kaskuja, joissa huumorin kohteena olivat niin ylhäiset kuin alhaisetkin. Peräkkäin ovat vitsit professorista ja kreivistä, jotka keskustelevat sokerijuurikkaan painosta, ja talonpojasta, joka katsoo kaihoisasti perunaviljelmäänsä tiedostaen, ettei voi polttaa perunoistaan viinaa kuten ennen oli ...
Vuonna 1917 perustetun Kaskenkadun lastentarhan lapsia kuvattiin ulkoilemassa puistossa. Kuvassa näkyy lähes 50 lasta, lämpimästi puettuina. He ovat lähteneet opettajien johdolla ulkoleikkeihin – tai ehkä myös varta vasten valokuvattavaksi! Leluja ei tässä kuvassa näy, lukuun ottamatta etualan pojan kädessä näkyvää lumilapiota. Vuonna 1917 lapsia oli Suomessa paljon ja niin myös Turussa. On arvioitu, että kolmannes ...
Turkulaiset viettivät joulupäivää 1917 pienessä pakkassäässä. Lehtiä ei pyhäpäivinä ilmestynyt, mutta juhlan jälkeen Turun Sanomien nimimerkki Kulkija kuvasi päivää seuraavasti: “Joulupäivän aamuna antoivat kaduille leimansa runsaat kirkkokansan joukot, joita oli kaikkialla liikkeellä. Matkustajia, jotka eivät sanottuna aamuna liioin voineet käyttää hyväkseen ajureita eikä raitiotievaunujakaan, jotka aloittivat toimintansa vasta klo 10 a.p., näki myöskin siellä täällä. ...
Sosialisti-lehti julkaisi lauantaina 15. joulukuuta 1917 etusivullaan näyttävän piirroskuvan “Kehityksen jarrut”, jossa kehityksen pyörän päällä seisoo uljaasti lippuaan pitelevä vallankumouksen hengetär. Päivän lehdessä kerrottiin siitä, miten venäläisten joukot Turussa pikkuhiljaa vähenivät. Edellisenä päivänä olivat kotiseudulleen palanneet Turkuun vuosina 1905–1906 lähetetyt sotilaat. Punaliput ja torvisoitto saattelivat lähtijöitä, puheita pidettiin puolin ja toisin ja luokkataistelun nimeen vannottiin. ...
Itsenäistymisen jälkeen Suomen kaupungit muuttuivat valoisammiksi! Lehdissä oli kerrottu, miten Hangossa ja Helsingissäkin valaistusta pyrittiin lisämään. Turun Sanomat kirjoitti 14. joulukuuta 1917 sitä, miten myös Turussa tavoitteena on saada kadut pimeään aikaan “nykyistä valoisemmiksi”. Turun Sanomien mukaan on tarkoitus “sytyttää aikaisemmin palaneiden lisäksi 70 lyhtyä”. Valoa pyrittiin siis lisäämään pystyttämällä uusia lyhtyjä, mutta oli myös ...
Maanantaina 10. joulukuuta 1917 kaikki sanomalehdet käsittelivät Turun sos.-dem. kunnallisjärjestön kokousta, joka oli ollut edellisenä päivänä. Turun Sanomat kertoi tapahtumista otsikolla”Turun pakkotila”. Kokous oli päätynyt pitämään maaherra Collania yhä edelleen vangittuna, vaikka ympäröivät Varsinais-Suomen kunnat olivat esittäneet uhkavaatimuksensa ja vaatineet maaherran vapauttamista tiistaihin mennessä. Kokous totesi, ettei “vaatimus anna aihetta toimenpiteisiin”. Merkittävä läpimurto oli kuitenkin ...
Sunnuntaina 9. joulukuuta 1917 joululahjamainokset tulivat toden teolla sanomalehtien palstoille. Niukkuuden keskellä elettiin, mutta osalla kaupunkilaisista oli epäilemättä varaa hankintoihin. Itsenäisyysjulistus oli myös vahvistanut uskoa tulevaan, mikä edisti kulutuskulttuuria. Fredrik Forss mainosti joulun tuloa samanaikaisesti useissa lehdissä. Åbo Underrättelserissä julkaistiin suuri mainoskuva, jossa Forssin liike näyttäytyy modernin elämän tyyssijana. Automobiilejakin on pysäköity liikkeen eteen, ja ...