Punaisten hallintoa suomittiin huhtikuun lopun julkisessa sanassa päivittäin. Poikkeuksellinen oli kuitenkin Turun Sanomien 24. huhtikuuta 1918 julkaisema uutinen ”Runollisia virkailijoita”. Se kiinnitti huomiota punaisten hallinnossa työskennelleisiin kirjallisiin kykyihin, jotka olivat jättäneet hengentuotteitaan viraston papereiden joukkoon. Eräässä lääninhallituksen asiakirjassa oli ollut koneella kirjoitettu runo, jossa rakkaus ja vallankumous yhtyivät. Runo alkoi: ”Ah, ken ei rakastais Lapsuuden ...
Kuten aikaisemmin on jo mainittu (19.3.), Sosialisti mainosti ennakkoon ja kokosi varauksia ilmestymässä olevaan Punanen viesti -julkaisuun. Torstaina 21.3. lehdessä kerrottiin varauksia tulleen jo 2000. Kyseessä on 100-sivuinen Sosialidemokraattisen kevätjulkaisun kahdestoista numero. Kevätjulkaisu ilmestyi vuodesta 1907 vuoteen 1925. Kalle Tähtelän toimittaman numero 12:n sisältö koostuu sotaan liittyvistä kertomuksista, runoista sekä kirjailijaesittelyistä. N. R. af Ursin ...
Sosialisti julkaisi Kaarlo Uskelan pitkähkön kirjoituksen ”Ihmisyys oman edun kannalta katsottuna”. Uskela ikään kuin puolustelee ajan käyttämistä pohdiskeluun ja ”filosofeeraamiseen” suoran toiminnan sijaan. Hän muistutti inhimillisyydestä myös vihollisten kohdalla. Hänen mukaansa on vain luonnollista, että vihollinen puolustaa läheisiään ja kotiaan. Uskela kehotti lukijoitaan ajattelemaan, että ”vihollisjoukoissa on meidän ystäviämme, taikka ainakin voi olla tulevia ystäviämme, ...
Perjantaina 15. maaliskuuta 1918 Sosialisti julkaisi pitkän artikkelin, jonka kirjoittaja oli Irmari Rantamala. Rantamalan teksti oli julkaistu myös Helsingissä ilmestyneessä Työmiehessä, ja hän oli yksi maineikkaimpia työväenliikkeen toimittajia, jonka kirjoituksia seurasivat niin punaiset kuin valkoisetkin. Rantamala, oikealta nimeltään Algot Untola, käytti useita nimimerkkejä, joista tunnetuin lienee kirjailijanimi Maiju Lassila. Rantamala-Untola-Lassila oli lahjakas kirjoittaja, jonka tuotannon ...
Sosialisti nosti 7. maaliskuuta 1918 palstoilleen tunnetun kirjailijan Ilmari Kiannon. Punaisen viivan (1909) kirjoittaja oli tullut tunnetuksi poleemisista ja kärkkäistä kirjoituksistaan, joissa hän arvosteli muun muassa valtiokirkkoa ja uskontoa. Vuonna 1917 Kianto oli julistautunut moniavioisuuden kannattajaksi. Sisällissodan alkaessa Kianto oli Oulussa ja asettui valkoisten puolelle. Lehdistössä julkaistiin useita Kiannon runoja, joissa otettiin vahvasti kantaa jääkäreiden ...
”Leipää.” Näin luki isolla Turun Sanomien sivulla neljä 21. joulukuuta 1917. Monen mieleen iski varmasti varsin pian, että näin tarjottu kyrsä oli harmillisen paperista. Kyseessä oli mainos ruotsalaisen kirjailijan ja sanomalehtimiehen Willy Grebstin kirjasta Bröd: tvärsnitt genom samhället våren 1917, jonka Frans Talaskivi oli suomentanut. Kirjan oli hiljattain julkaissut Kustannusliike Minerva Helsingissä. Samassa lehdessä (s. ...
Tieto lauantaina alkaneesta Turun miliisilakosta oli sunnuntaina tavoittanut kaupungin asukkaat –mukaan lukien ne ihmiset, jotka päättivät hyödyntää järjestyksenpidon puutetta. Maanantaina lehdet kuten Sosialisti ja Turun Sanomat raportoivat laajasti edellisillan ja yön sekasorrosta Turun keskustassa otsikolla ”Turku anarkian wallassa”, Sosialisti tosin vasta sivulla 3. Monien liikkeiden näyteikkunat rikottiin ja tavaroita ryöstettiin, ihmisiä pahoinpideltiin ja Turun Sanomain ...
Uusi Aura julkaisi tiistaina 11. joulukuuta 1917 nuorten osastollaan runon Vapaa Suomi! Sen kirjoittajaksi kerrottiin ”11-vuotias partiotyttö E. S.” Jos kirjoittaja todella oli 11-vuotias, hän oli syntynyt vuonna 1906 ja elänyt nuoren elämänsä autonomian ajan lopun tiukkenevien sensuuriolojen keskellä. Vapaus mainitaan runossa seitsemän kertaa, ja säkeissä korostuvat yön ja orjuuden väistyminen sekä ”ihanan ajan” koittaminen. Suomi ...