Sisällissodan päätyttyä oli vietetty niin monia hautajaisia, että kukkien kauppa oli kriisissä – ainakin jos asiaa tarkasteli sellainen turkulainen, joka halusi hankkia kasveja kotinsa somistukseksi. Kukkakauppiaiden kannalta tilanne oli tietysti päinvastainen, sillä kukkien tarve oli kasvanut. Uusi Aura julkaisi 30. toukokuuta 1918 yleisönosastokirjoituksen, jonka oli allekirjoittanut nimimerkki ”Kukkien ostaja”. Hän totesi kirjoituksensa alussa saaneensa ”luotettavalta taholta ...
Yksi aihe hallitsi kaupungin päälehtiä ja varsinkin Turun Sanomia torstaina 16. toukokuuta 1918: Lehden koko etusivun täytti kirjoitus Antti Mikkolasta tämän hautauspäivänä, ja sama teema jatkui useammalla sivulla. Hautaan saatettiin asianajaja ja nuorsuomalaisen puolueen aktiiviedustaja. Hän oli ollut perustamassa tätä samaa aatteensa lehteä, joka nyt muisti aloittajaansa ja ensimmäistä päätoimittajaansa vuosilta 1904–1905. Seuraavan päivän 17. ...
Turun diktaattorina tunnettu William Lundberg (1886–1918) oli joutunut valkoisten vangiksi 7. toukokuuta, ja myös Turun sanomalehdet seurasivat tarkasti tapahtumien kulkua. Maananataina 13. toukokuuta 1918 Turun Sanomat kertoi pidätyksestä lisätietoja otsikolla ”Myrskylässä vangitut Turun hirmuvaltiaat”. Lundbergin ohella vangituksi oli päätynyt Lundbergin uskollinen ystävä ja apuri, ”lääninkomisario” R. W. Österman (1890–1918), joka oli toiminut sosialistisen Arbetet-lehden toimittajana. ...
Sanomalehdet julkaisivat säännöllisesti tietoja turkulaisten terveystilanteesta. Turun Sanomissa julkaistiin 25. huhtikuuta 1918 ”kipulista”, mikä tarkoitti luetteloa kaupungissa ilmenneistä sairauksista ja kuolleisuudesta. Nyt tiedot julkaistiin 20. huhtikuuta päättyneeltä viikolta, mikä käytännössä tarkoittaa juuri valkoisen vallan ensimmäistä viikkoa. Tautien kirjo oli keväällä 1918 moninainen. Listalla ovat muun muassa ”vilutauti”, joka viittasi horkkaan tai malariaan, ja ”kaularöhkä”, joka ...
Turun Sanomat julkaisi 19. huhtikuuta 1918 surullisen uutisen lapsen kuolemasta. Torpanomistaja Rihkon kasvattilapsi Aili Santala oli Kärsämäen kansakoulun ensimmäisen luokan oppilas. Hän oli ystäviensä kanssa palannut koulusta kotiin 8. huhtikuuta ja ajatellut ylittää Vähäjoen jäätä pitkin. Jää oli kuitenkin jo heikkoa, ja Aili oli vajonnut veteen. Uutisen mukaan ”virta alkoi sitte viedä mukanaan, niin etteivät ...
Turkulainen Sosialisti julkaisi rintamalla kaatuneiden punakaartilaisten kuolinilmoituksia, usein pitkäänkin menehtymisen jälkeen. Keskiviikkona 3. huhtikuuta 1918 julkaistiin vierekkäin kahden sodassa kaatuneen nuoren ilmoitus. Matilda Heinisen poika Anton, ammatiltaan veturinlämmittäjä, oli kuollut Padasjoen rintamalla jo 12. helmikuuta. Tekstin mukaan Anton oli menehtynyt ”21 v. 10 kk. ikäisenä suruksi ja kaipaukseksi minulle, 4 veljelle, 4 siskolle, 2 siskon ...
Sosialisti julkaisi maanantaina 25. maaliskuuta 1918 kaksi hautajaisiin liittyvää uutista. Näistä ensimmäinen uutisoi ”parhaassa iässä” keuhkotautiin kuolleen puoluetoverin, ompelija Selma Salpan hautajaisista, jotka oli pidetty 20. maaliskuuta. Läheisten lisäksi niihin oli osallistunut työtovereita ja Sosialistisen kirjapaino-osuuskunnan henkilökunta. Työväen yhdistysten kuoro oli myös läsnä. Siteeratut seppelnauhojen tekstit kertovat pidetystä työtoverista ja ennen aikaisesta kuolemasta, sortumisesta sorron ...
Sosialisti kertoi keskiviikkona 20. maaliskuuta etusivullaan tietoja taisteluista eri rintamilla. Samassa yhteydessä julkaistiin punakaartin yleisesikunnan määräys, jonka mukaan mahdollisesti kaartiin pakotetut tuli vapauttaa välittömästi. Määräyksessä todettiin, ”että niillä alueilla, joissa Suomen Punainen kaarti toimii, ei ole vallalla, eikä saa olla pakollinen asewelvollisuus”. Suomen Punaisen kaartin yleisesikunnan päällikkönä toimi August Wesley. Kolmas sivu täyttyi lähes kokonaan ...
Sunnuntaina 10. maaliskuuta 1918 vietettiin Turussa surujuhlaa. Kymmenettuhannet kaupunkilaiset osallistuivat Godbyssä Ahvenanmaalla kuolleiden punakaartilaisten hautajaisiin. Tapauksen vuoksi lehteäkään ei ilmestynyt, vaan Sosialisti raportoi asiasta vasta seuraavana aamuna otsikolla ”Valtava työväen surujuhla Turussa”. Saattojoukko oli pitkä, ja yleisöä oli asettunut katujen ja teiden varsille kasarmilta aina Uudelle hautausmaalle saakka. Tämä ”kunniakuja” kehysti kaatuneiden punakaartilaisen ruumissaattoa, ja ...
Skanssissa tapahtuneet veriteot kuohittivat turkulaisia. Sosialisti julkaisi 1. maaliskuuta 1918 nimimerkki Härmän-Antin kirjoituksen, joka viittasi edellisenä päivänä uutisoituihin tapahtumiin. ”Salamurha on yksi alhaisimpia tekoja mitä ajatella saattaa”, kirjoitti Härmän-Antti, ”se ei todista ainoastaan huonoa luonnetta, vaan suorastaan moraalittomuutta, joka on vaarallista koko yhteiskunnalle. Salamurhaajat ovat kaikkien vihollisia ja on heidät keinoilla millä hyvänsä tehtävä vaarattomiksi. ...