Vuotuiset arkistot: 2024


Historian uudenlainen digitaalinen esittäminen on viime vuosina saanut mitä erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esillä myös Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma tai Hyvinkään asemasta tehty sivusto, jotka molemmat ovat keränneet osakseen ihastuneita katseita. Lisäksi Digimuseossa […]

Väritettyjä kuvia Turun historiallisesta huvielämästä


”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon


Elokuun alkupuolella karjalaisten aktivistien antifasistinen Rushkiemustu-kollektiivi töhri Helsingissä Elias Lönnrotin patsaan kirjoittamalla sen jalustaan ”kolonialisti”. Kollektiivi kertoi tekonsa motiivina olleen osoittaa, että Elias Lönnrot omi, käytti ja muovasi oman mielensä mukaan karjalaista kulttuuriperintöä suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Kollektiivin mukaan Lönnrot on pitkälti vastuussa siitä, että […]

Kiista Kalevalasta ja kansallisen historiakäsityksen myytit



Eräänä syyspäivänä 1773 Kuidun tilan isäntä Antti Juhonpoika lähti raivoissaan Kuninkaistenkylästä pellolleen. Hän paineli suoraan kohti kymmenkesäistä paimenpoikaa, Erkkiä. Kun Antti pääsi perille, hän tarttui poikaan, potki ja löi häntä useita kertoja, kirosi ja haukkui poikaa sudenpenikaksi. Lopuksi hän heitti pojan puroon ja vielä myssyn […]

Paimenpojan selkäsauna ja lähteiden salaiset viestit


Mitä tutkija tekee, kun tutkimusaineisto herättää vaikeita tunteita, tuntuu raskaalta tai kuormittaa? Näihin kysymyksiin olemme havahtuneet, kun olemme tutkineet Suomen historian ja sosiaalityön yhteishankkeessa lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia 1800-luvulta nykypäivään. Lapsiköyhyyden kaltaisen teeman parissa ei ole aina helppo työskennellä, ja lasten ja nuorten elämässään kohtaamat […]

Tutkija raskaiden aiheiden äärellä: raportti Tuska-seminaarista


On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä […]

Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja ...



Kieltolain kumoaminen vuonna 1931 suoritetun kansanäänestyksen jälkeen vaikutti osaltaan siihen, että Helsingissä perustettiin vielä samana vuonna Suomen Akateeminen Raittiusliitto (SARL) suorittamaan raittius- ja valistustyötä, mm. julkaisemalla Raitis Ylioppilas-lehteä. Sen jäsenjärjestöjä syntyi monille korkeakoulupaikkakunnille. Esimerkiksi Turkuun perustettiin Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY). Jyväskylän opettajaseminaarista oli tullut vuonna […]

Turun ja Jyväskylän opiskelijoita raittiusvalistuskiertueella


Lukiessa tyttökoululaisen ystäväkirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu ’Suomen lapsi’ toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetistä. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymmärrystä ajastaan ja yhteisöstään. Ystäväkirjan pienessä palassa menneisyyttä oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisiä aineksia. Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa ystäväkirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun […]

Mitä kansalaisuus merkitsi 1900-luvun alun tytölle?


Huhtikuu oli kummallinen kuukausi: taivaan peitti useimpina päivinä harmaa pilviverho, lämpötila oli lähempänä nollaa kuin kymmentä lämpöastetta, ja puut ja pensaat odottivat ikuisuuden valoa ja lämpöä, jotta voivat vihdoin puhjeta täyteen lehteen. Mutta vihdoin pilvipeite hajosi, aurinko tuli esiin ja kirsikankukat avasivat nuppunsa ‒ on […]

Postkort från Uppsala: vappu Uppsalassa