Jarkko Keskinen

Modernistuvassa maailmassa erilaisten messujen ja näyttelyiden merkitys oli keskeinen suunnittelun, tekniikan ja uusien ideoiden esittelylle. Tämä oli nähtävillä jo 1800-luvun maailmannäyttelyissä, joiden messurakennuksissa hyödynnettiin muun muassa uudenlaisia esivalmistettuja rautarakenteita sekä -pilareita. Uudet rakennustekniikat mahdollistivat esimerkiksi Lontoon Crystal Palacen messuhallin (1851) valtavat lasipinnat. Maailmannäyttelyt olivat suurtapahtumia […]

Messut modernististen ideoiden välittäjinä – Weissenhofsiedlung 1927 ja Turun messut ...

kirjoittajalta
Mari Jaakkola Aloin tammikuussa etsimään ahkerasti itselleni harjoittelijan paikkaa kesäksi. Olen viidennen vuoden kulttuurihistorian opiskelija ja viimeiset viisi vuotta olen työskennellyt asiakaspalvelutöissä. Halusin saada kokemusta omalta alaltani, jotta pääsisin konkreettisesti näkemään, minkälaista työtä minun on mahdollista tehdä. Työharjoittelu varmasti auttaisi myös tulevaisuuden työnhauissa, mikä oli […]

Harjoittelijana Turun yliopiston historia-aineissa

kirjoittajalta
1
”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon

kirjoittajalta
Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, kun Hannes Kolehmainen voitti Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun olympiakultamitalit 10 000 ja 5 000 metrin juoksuissa. Kolmannen kultansa Kolehmainen sai hieman eksoottisemmassa lajissa, eli maastojuoksussa, joka vielä 1900-luvun alussa oli erittäin suosittu olympialaji. Maastojuoksun historia juontaa juurensa […]

Terve ruumis terveessä sielussa

kirjoittajalta
”Tadaa…teit sen!” Tämä on Kritiikki ry:n tervehdys sinulle uusi opiskelija.  Kritiikki merkitsee opiskelijoiden keskuudessa kaikkea hauskaa, matkoja, retkiä, illanviettoja, bileitä jne. Turussa sinua odottaa aivan uusi maailma viehätyksineen ja kauhuineen. Opiskelijaelämä on ainutlaatuinen elämänvaihe ja siitä kannattaa ottaa ilo irti” Näin tervehti kirje elokuussa vuonna […]

Tadaa… teit sen! Opiskelija-aikaa 1990-luvulla

kirjoittajalta
Niinä yli neljänä vuosikymmenenä, joina sain opiskelijana ja opettajana työskennellä yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteisöllisyys haki monella tapaa vielä muotojaan. Henkilöstön määrä ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puolivälissä vielä siinä määrin rajalliset, että tiiviin työ- ja opintoyhteisön synnyltä puuttui monia oleellisia edellytyksiä. Historian yliopisto-opetus […]

Suomen historia työ- ja opintoyhteisönä

kirjoittajalta
“Koleran borde snart infinna sig här, så kunde åtminstone jorden bliva befriad från några banditer, ty resan kan ju ej annat än bliva lång, som när man ej blir admitterad, utan nödgas fara och krångla, som vi nu har gjort.” Näin kirjoitti kapteeni E. G. […]

Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja

kirjoittajalta
Silloin tällöin tuntee kansa vallan mahdin suonissaan, Vallan mahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnilla. Mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa, Josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan. Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Kivekäs, Walden, Wihuri, Hellberg, Rosenlew, Frenckell, Alhström, Donner Wasatjerna, Ehrnrooth, […]

Perheyritysten juurilla

kirjoittajalta