Jarkko Keskinen


”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon


Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, kun Hannes Kolehmainen voitti Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun olympiakultamitalit 10 000 ja 5 000 metrin juoksuissa. Kolmannen kultansa Kolehmainen sai hieman eksoottisemmassa lajissa, eli maastojuoksussa, joka vielä 1900-luvun alussa oli erittäin suosittu olympialaji. Maastojuoksun historia juontaa juurensa […]

Terve ruumis terveessä sielussa


”Tadaa…teit sen!” Tämä on Kritiikki ry:n tervehdys sinulle uusi opiskelija.  Kritiikki merkitsee opiskelijoiden keskuudessa kaikkea hauskaa, matkoja, retkiä, illanviettoja, bileitä jne. Turussa sinua odottaa aivan uusi maailma viehätyksineen ja kauhuineen. Opiskelijaelämä on ainutlaatuinen elämänvaihe ja siitä kannattaa ottaa ilo irti” Näin tervehti kirje elokuussa vuonna […]

Tadaa… teit sen! Opiskelija-aikaa 1990-luvulla



Niinä yli neljänä vuosikymmenenä, joina sain opiskelijana ja opettajana työskennellä yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteisöllisyys haki monella tapaa vielä muotojaan. Henkilöstön määrä ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puolivälissä vielä siinä määrin rajalliset, että tiiviin työ- ja opintoyhteisön synnyltä puuttui monia oleellisia edellytyksiä. Historian yliopisto-opetus […]

Suomen historia työ- ja opintoyhteisönä


“Koleran borde snart infinna sig här, så kunde åtminstone jorden bliva befriad från några banditer, ty resan kan ju ej annat än bliva lång, som när man ej blir admitterad, utan nödgas fara och krångla, som vi nu har gjort.” Näin kirjoitti kapteeni E. G. […]

Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja


Silloin tällöin tuntee kansa vallan mahdin suonissaan, Vallan mahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnilla. Mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa, Josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan. Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Kivekäs, Walden, Wihuri, Hellberg, Rosenlew, Frenckell, Alhström, Donner Wasatjerna, Ehrnrooth, […]

Perheyritysten juurilla



Takapihan terassilla loistaa illan pimetessä yksinäinen kynttilälyhty. Sen kynttilää ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyhäinpäivänä vietettyä kirkollista pyhäpäivää. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvistävät kasvot, jotka muistuttavat meitä vuotuisten pyhäpäivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi. Seuraavana kalenterissa on vuorossa isänpäivä, jota tänä vuonna […]

Liput salkoihin isän kunniaksi


Lukio-opetus on jälleen uudistusprosessin kohteena, vaikka Suomen lukioiden nykyinen opetusohjelma astui voimaan pitkällisen uudistusprosessin ja kiivaan julkisen keskustelun saattelemana vasta viime syksynä. Samanaikaisesti uuden opetusohjelman käyttöönoton kanssa aloitettiin myös seuraavan lukiouudistuksen pohjustaminen. Opetusministeriö aloitti nimittäin kolmivuotisen tuntijakokokeilun, jonka tarkoituksena oli testata valinnanvapauden lisäämistä lukio-opinnoissa. Kokeiluun […]

Lukion uudet (v)aatteet


  Kuntavaalien äänestyspäivä, 9. huhtikuuta, on kohta käsillä. Näissä vaaleissa kuntalaisten valittavana on kaikkiaan 295 kunnan 8 999 valtuutettua, jotka seuraavan neljän vuoden ajan edustavat äänestäjiään heidän kotikuntaansa koskevissa päätöksissä. Vaalien lähestymistä on vaikea olla huomaamatta, sillä kadut, kadunvarret ja postilaatikot ovat täyttyneet ehdokkaiden mainoksista, joissa […]

Kuntalaiset vaaliuurnilla